Teema 1: Elinvoimainen maaseutu, kannustava toimintaympäristö

Hyväkuntoinen perusinfrastruktuuri, toimiva vesihuolto ja hyvät tietoliikenneyhteydet mahdollistavat sen, että yritykset, työpaikat, palvelut ja asuminen voivat kehittyä maaseudulla. Hyväkuntoinen tieverkosto ja muut liikenneyhteydet mahdollistavat luonnonvarojen saatavuuden ja matkailuelinkeinojen kehittämisen.

Biomassoja monipuolisesti hyödyntävät yritykset, materiaali-, ravinne- ja energiatehokkuuteen liittyvä liiketoiminta, bioenergian tuotanto, kone- ja laitevalmistus, hoivapalvelut sekä uudenlaiset matkailuun ja luonnon virkistyskäyttöön liittyvät palvelut tarjoavat mahdollisuuksia maaseutualueiden talouden kehitykselle. Samalla on huolehdittava maa- ja metsätalouden alkutuotannon ja siihen liittyvän yritystoiminnan edellytyksistä. Perinteistä ruuantuotantoa voidaan monipuolistaa ja lisäarvoa kohottaa koko elintarvikeketjussa. Lähi-, luomu- ja villiruoka tuo mahdollisuuksia maaseudun pienimuotoiselle yritystoiminnalle.

Hallinnon tehtävänä on varmistaa luonnonvarojen käytön kestävyys ja luoda edellytyksiä yritystoiminnalle sekä sen uudistumiselle ja kehittymiselle. Tarkoituksenmukainen sääntely ja tarpeettomien hallinnollisten rajoitusten ja esteiden purkaminen helpottavat nykyisen liiketoiminnan kehittämistä ja uuden syntymistä. Luonnonvarojen käytön ennakkovalvontamenettelyjä tulee muuttaa sujuvammiksi ja yksinkertaisemmiksi.

Maaseudun ohjelmaperusteinen, alueellisiin ja paikallisiin vahvuuksiin, yhteistyöhön, osaamiseen ja innovaatioihin perustuva aktiivinen kehittäminen luo edellytyksiä tarttua myös heikkouksiin kuten työllisyyteen ja palvelurakenteen puutteisiin. Paikallisen omaehtoisen kehittämistyön avulla aktivoidaan maaseudun asukkaita osallistumaan oman elinympäristönsä kehittämiseen. Näin vahvistetaan ja kehitetään paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa. Erityisesti panostetaan nuoriin, palveluiden kehittämiseen ja kansainvälisyyden mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Yhdyskuntarakenteen ohjauksella ja kaavoituksen ratkaisuilla voidaan oleellisesti vaikuttaa maaseudun kehittymismahdollisuuksiin. Maaseutualueiden kehittymiseksi ja niiden voimavarojen hyödyntämiseksi tarvitaan monipuolista yhdyskuntarakennetta. Suunnittelussa on tarpeen ottaa nykyistä paremmin huomioon tiiviisti rakennettujen ja harvemman yhdyskuntarakenteen alueiden erilaiset ominaisuudet ja voimavarat. Uusiutuvien luonnonvarojen käytön edellytyksiä on parannettava kaavoitusprosesseissa ja alueiden käytön suunnittelussa. Myös vesi- ja rannikkoalueiden käytön paremmalla suunnittelulla mahdollistetaan erilaisten toimintojen ennakoiva yhteensovittaminen, mikä on edellytys sinisen kasvun mahdollistamiseksi.

Maatalouden rakennekehitys on voimakasta. On huolehdittava siitä, että jatkavat tilat kykenevät investoimaan tuotannon kasvattamiseen tuotannon kestävyyden sekä eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen ja uudenaikaiseen teknologiaan voidakseen korvata luopuvien tilojen tuotantokapasiteetin. Investoinneilla ja neuvonnalla voidaan samalla parantaa tuottavuutta. Investointien rahoitustuki on nostettava riittävälle tasolle maataloustuotannon turvaamiseksi.

Biotalouden ja erityisesti metsätalouden toimintaedellytyksistä on huolehdittava kaavoitusratkaisuilla ja kehittyvää elinkeinotoimintaa tukevilla rahoitustukijärjestelmillä ja asiantuntijapalveluilla. Erityisesti bioenergian kasvavan käytön edellytyksistä on huolehdittava. Yritysmäisen ja aktiivisen metsätalouden harjoittamiselle on luotava hyvät edellytykset muun muassa verotusta kehittämällä ja tilarakennetta parantamalla.

Vahvistuneet ja uusille alueille levittäytyneet suurpedot – karhu, ilves, susi ja ahma – ovat lisänneet huolta ihmisten turvallisuudesta maaseudulla. Suurpetokonfliktit ovat paitsi suurpetojen ja ihmisten välisiä myös ihmisten keskinäisiä konflikteja. Suurpetopolitiikassa tulee tasapainottaa ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat toisiinsa. Suurpetojen aiheuttamia vahinkoja olisi pystyttävä vähentämään joko metsästyksellä tai vahinkojen korvauksilla, mutta myös ihmisten omia toimenpiteitä tarvitaan, kuten vahinkoja ennaltaehkäiseviä rakenteita ja toimenpiteitä.

Kommentoimaan pääset tekstin alta tai voit myös lähettää kommenttisi sähköpostilla: tiedotus@mmm.fi

Maaseudun infrastruktuuria kehitetään uuden liiketoiminnan kehittymisen turvaamiseksi.  Esimerkiksi tietoverkot, tiet ja vesihuolto ovat välttämättömiä taloudelliselle toiminnalle.

Huolehditaan asiantuntijapalveluiden ja rahoitusvälineiden saatavuudesta maaseudun työllisyyden, uudistuvan liiketoiminnan kehittymisen ja palveluiden turvaamiseksi.

Asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet varmistetaan maaseudulla sopeuttamalla maankäyttö ja rakennuslainsäädäntöä maaseudun erityispiirteisiin.

Luonnonvarojen kestävän käytön edellytykset turvataan maankäytön ja vesialueiden käytön suunnittelussa ja lainsäädännössä.

Maatalouden investointirahoitus on välttämätön osa kilpailukyvyn kehittämistä ja tälle turvataan riittävä rahoitus.

Suurpetojen hoitosuunnitelmissa otetaan ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät tasavertaisina huomioon.