Teema 2: Uusiutuvien luonnonvarojen kasvava hyödyntäminen - kestävästi ja vastuullisesti

Runsaiden luonnonvarojen, elinvoimaisen maa- ja metsätalouden sekä korkeatasoisen osaamisen ja teollisten vahvuuksien ansiosta Suomella on erinomaiset edellytykset vastata uusiutuvien luonnonvarojen ja niihin liittyvien palveluiden kasvavaan kysyntään. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa yritystoimintaa on mahdollista kehittää siten, että se tuottaa Suomeen lisää työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Luonnonvarojen hyödyntämisessä on mahdollista kehittää nykyistä monipuolisempia tuotteita ja palveluja esimerkiksi energia-, rakennus- ja biokemianteollisuuteen. Lisäksi matkailuelinkeinot, terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä monipuoliset ekosysteemipalvelut antavat uusia kasvumahdollisuuksia.

Metsien hyvän hoidon ansiosta puuraaka-aineen kestävää käyttöä on mahdollista lisätä ja monipuolistaa.  Samalla metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa kasvaa. Puusta saatavien vientituotteiden osuus kansantalouden tavaraviennistä on noin 20 %. Osuuden kasvattaminen on mahdollista, jos puun käytön edellytykset turvataan ja kasvuun investoidaan. Puuta hyödyntävät uuden sukupolven biojalostamot tuottavat monipuolisia metsä-, energia- ja kemianteollisuuden tuotteita uusiutuvasta raaka-aineesta. Tutkimusta ja tuotekehitystä tukemalla edistetään jalostusarvon kasvattamista sekä uusien palveluliiketoimintamallien kehittämistä.

Kotimaisen bioenergian tuotantoa ja jalostusasteen nostamista tulee edistää pitkäjänteisesti. Kotimaisen bioenergian käytön kasvattamisella korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita, edetään kohti hiilineutraaliutta, parannetaan Suomen vaihtotasetta ja luodaan uusia työpaikkoja.  Bioenergian tuotannossa korostuu erityisesti tärkein energialähteemme, puuperäinen biomassa. Lisäksi maatalouden, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien eloperäisten jätteiden sekä esimerkiksi kalatalouden sivuvirrat voidaan hyödyntää paitsi energiana myös ravinteiden talteenotossa.

Uusiutuvien luonnonvarojen taloudellisesti kestävän käytön lisäämisen edellytyksenä ovat toimivat markkinat ja lainsäädäntö. Luonnonvarojen käyttöön perustuvan kasvun on oltava myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää, koska toiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja arvostus luovat pohjan tuotteiden ja palveluiden kysynnälle.

Suomen luonto tarjoaa myös merkittävän henkisen hyvinvoinnin lähteen. Kaksi kolmesta suomalaisista ulkoilee luonnossa viikoittain. Vapaa-ajankalastus on suomalaisten tärkein toiminnallinen luontoharrastus. Vuosittain runsaat kaksi miljoonaa henkeä osallistuu eri kalastustapahtumiin. Metsissämme kävellään miljoonia kilometrejä vuodessa marjastaen, metsästäen ja retkeillen ympäri vuoden ja lisäksi yli 300 000 metsästäjää viettää vuodessa yli 5 miljoonaa metsästyspäivää.

Kalavesien hoidolla, riistan elinympäristöjen kunnostuksilla sekä kalastuksen ja metsästyksen oikealla mitoituksella ja ajantasaisella lainsäädännöllä voidaan lisätä metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia, mikä parantaa matkailuun ja palveluiden myyntiin perustuvan liiketoiminnan edellytyksiä. Alueiden käytön suunnittelussa ja metsäsuunnittelussa voidaan huolehtia siitä, että mahdollisuudet luonnossa virkistäytymiseen ja niihin perustuvat palvelut tulevat turvattua. Hallinnon kehittämisen tavoitteena on entistä kokonaisvaltaisempi luonnonvarojen käytön suunnittelu.

Suomen pitkä rannikko sekä runsaat sisävedet ja pohjavedet ovat merkittävä luonnonvara, jonka merkitys korostuu myös yritysten liiketoiminnassa. Sinisten biomassojen eli vesi- ja kalavarojen kestävä käyttö tarjoaa mahdollisuuksia erilaisille elinkeinoille. Vesivarojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi laaditaan sinisen biotalouden kehittämisohjelma, jossa tunnistetaan sinisiin biomassoihin liittyvät kasvumahdollisuudet ja kehittymisen esteet. Samalla luodaan edellytykset liiketoimintojen kasvulle, osaamisen ja teknologioiden viennin kehittymiselle sekä konfliktien hallinnalle.

Rakennetuissa ja säännöstellyissä vesistöissä on tarpeen parantaa vaelluskalojen elinmahdollisuuksia sekä tulva- ja kuivuusriskien hallintaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Myös vesivoiman tuotannon edellytyksiä voidaan lisätä ottaen huomioon myös aluetalousnäkökohdat, kun samalla huolehditaan vaelluskalojen palauttamisesta, kalaston elinympäristöistä, tulva- ja kuivuusriskien hallinnasta, vesienhoidon tavoitteista ja virkistyskäytön tarpeista. Näkökulmien yhteensovittamiseen liittyvät ristiriidat tulee tunnistaa ja ratkaista.

Suunnitelmallisilla ja kustannustehokkailla ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimilla voidaan vähentää riskejä yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille ja ympäristölle, parantaa ilmastolle alttiiden toimialojen ilmastokestävyyttä sekä luoda uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Myös haitallisten vieraslajien torjunta korostuu ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Luonnonvarojen käyttöön ja saatavuuteen vaikuttaa yhä enemmän kansainvälinen politiikka ja EU:n lainsäädäntö. Suomen on erittäin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan määrätietoisesti kansainväliseen luonnonvara-, metsä-, ruoka-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikkaan, jotta uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen olisi päämääränä myös EU:ssa ja kansainvälisissä prosesseissa. Tämä on välttämätöntä myös ihmiskunnan globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.

Kommentoimaan pääset tekstin alta tai voit myös lähettää kommenttisi sähköpostilla: tiedotus@mmm.fi

Tuetaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön kasvattamista sekä niihin perustuvaa liiketoimintaa.

Metsätalouden toimintaedellytyksiin ja siihen perustuvaan puuta jalostavan teollisuuden investointimahdollisuuksiin panostetaan uuden kasvun luomiseksi.

Bioenergian tuotantoa lisätään, jotta kotimaisella puulla ja muulla biomassalla voidaan korvata yhä enemmän tuontipolttoaineita.

Laaditaan sinisen biotalouden kehittämisohjelma, jossa tunnistetaan vesien tuottamiin biomassoihin liittyvät kasvumahdollisuudet ja kehittymisen esteet sekä luodaan edellytykset elinkeinotoimintojen kasvulle ja niihin liittyvän osaamisen ja teknologioiden viennin kehittymiselle sekä konfliktien hallinnalle.

Vesistöjä kehitetään etsimällä kokonaisratkaisuja, jotka tukevat vesienhoitoa, kalankulkua ja elinympäristöjä, tulva- ja kuivuusriskien hallintaa, virkistyskäyttöä ja uusiutuvan energian tuotantoa.

Vahvistetaan luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouteen liittyvää kansainvälistä yhteistyötä ja EU-vaikuttamista.

Julkisen hallinnon kehittämisen tavoitteena on entistä kokonaisvaltaisempi luonnonvarojen käytön suunnittelu.