torstai 23. huhtikuuta 2015

Ruokatrendi syntyy helppoudesta, tuttuudesta ja positiivisuudesta


Ruokavaikuttajien toisilla aamukahveilla keskusteltiin ruokatrendeistä Suomi Syö -tutkimuksen pohjalta . Taloustutkimus Oy:n tuottamaa tutkimusta Ruokavaikuttajille valottivat tutkimuspäälliköt Sari Roth ja Minna Isotupa.  Suomi Syön rinnalle uutena on tullut Suomi Syö -visio, joka on laadullinen tutkimus ilmiöistä ja niiden aineksista syömisen trendiksi.

Suomi Syö -tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kolme h:ta vallitsee ruokavalinnoissa: Hinta, helppous ja hyvää tekevyys. Roth ja Isotupa kuitenkin korostivat, että hinta ei välttämättä tarkoita halvinta hintaa, vaan hyvää hinta-laatusuhdetta ja yleensä hintatietoisuutta. Halua ruuan hyvää tekevyyteen näkyy monessa. Terveyden ja hyvinvoinnin ihannointi lisääntyy. Tämä lisää tarvetta yksilöityihin ratkaisuihin ja palveluihin. Roth&Isotupa uskoivat, että ruuasta tullaan puhumaan enemmän ja sillä halutaan erottua. Uudet sukupolvet haluavat olla hyviä kokkeja ja silloin myös tuotteiden on oltava priimaa.

Todettiin, että ruokailmiöt kyllä rantautuvat nopeasti Suomeen. Mutta ilmiöstä tulee trendi vain, jos siinä yhdistyy helppous, tuttuus, saatavuus ja monipuolisuus, mutta myös positiivisuus. Ihmiset eivät halua rajoituksia ja kieltäymystä. Karppausbuumikin saattoi loppua sen rajoittavuuteen. Suomi Syö -vision mukaan surffailu eri kuluttamisen moodeissa lisääntyy. Eli esimerkiksi voidaan vaikka kokeilla uusia kasvisten valmistustapoja, vaikkei välttämättä kasvissyöjä olisikaan.

Keskustelussa nousi esiin myös se, että esimerkiksi luomutuotteiden osalta ”shop in shop” (=olemassa olevan liikepaikan sisään erillinen, uusi konseptikokonaisuus laajentamaan valikoimaa) voisi lisätä luomun käyttäjiä. Näistä on esimerkkejä maailmalla. Puhuttiin myös kotitarveviljelystä, ja että kuinka sitä kautta voi tulla uusia tuotteita lautasille. Pinaatista povattiin hittiä.

Kuluttajan halua tarinoihin pidettiin tärkeänä. Tuottajan ei tarvitse edes olla lähellä, kunhan on tiedossa tuotteen alkuperä ja sen tarina. Isotupa korosti ”läheisyyden läikähdystä”.

Ruokavaikuttajat keskustelivat myös sosiaalisen median merkityksestä trendien syntymisessä. Somesisällön tuottajia on vielä pieni joukko, valtaosa tyytyy peukuttamaan ja jakamaan postauksia. On siis vaikea arvioida, että mikä on ”somepöhinän” todellinen markkinavaikutus.

Lopuksi tutkimuspäälliköiltä kysyttiin, että mikä on seuraava avokadopasta? Roth&Isotupa vastasivat, että se voisi olla kahden klassikkoruuan yhdistäminen ja päälle vielä jokin twist. Vähän kuin ruuan ”Vain elämää” -sarja.
Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: MMM arkisto / Marianna Laitinen
Syksyllä 2014 perustettu Ruokavaikuttajat-LinkedIn-verkosto kokoaa yhteen kestävän ja vastuullisen ruuan edistäjiä. Verkostossa on jo lähes 200 jäsentä, ja siihen voi liittyä aiheen parissa työskentelevät ja aiheesta kiinnostuneet. Ruokavaikuttajien aamukahvit on konsepti, jota kuka tahansa verkoston jäsen voi edistää. Päätä vain aihe ja paikka ja ilmoita siitä Ruokavaikuttajissa!




keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Tiedonsaanti maailmankaupan esteistä nopeutuu ja helpottuu





Tuotteiden uudet tai muuttuvat tekniset määräykset eri maissa voivat luoda tarpeettomia esteitä ulkomaankaupalle. Niiden vähentämiseksi Maailmankauppajärjestön (WTO) jäsenvaltiot ilmoittavat järjestön tietojenvaihtojärjestelmään valmistelemistaan teknisistä määräysehdotuksista, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus maailmankauppaan.  




Click here to return to homepage 
Ilmoituksen jälkeen määräysehdotuksella on 60 päivän odotusaika. Tuona aikana määräystä ei saa saattaa voimaan, vaan WTO-jäsenkumppaneilla on mahdollisuus antaa kommenttinsa tarpeettomista esteistä kansainväliselle kaupalle. Esitetyt kommentit on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon määräyksen viimeistelyssä. 
Suomalaisten toimijoiden WTO-vastuujärjestelyt muuttuivat huhtikuun alussa teknisiä määräysehdotuksia koskevan WTO-tietopisteen siirtyessä Suomen standardoimisliitosta (SFS) työ- ja elinkeinoministeriöön. Muutoksen myötä Suomessa on jatkossa kaksi WTO-tietopistettä. Työ- ja elinkeinoministeriö toimii WTO-tietopisteenä TBT-kysymysten (kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimus) ja SPS-kysymysten (Sanitary and Phytosanitary measures, terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimus) osalta ja SFS WTO-tietopisteenä standardeja koskevilta osin.
Vastuujärjestelyiden ohella muuttui myös ulkomaisista määräysehdotuksista tiedottaminen. Aiemmin WTO-tietopiste on jakanut sähköpostitse määräysehdotusilmoitukset sekä ylläpitänyt tietokantaa suomalaisista määräysehdotuksista. Jatkossa kaikki toimijat voivat tarkistaa määräysehdotusten ajantasaisen tilanteen suoraan WTO:n avoimesta tietokannasta. Lisäksi toimijat voivat rekisteröityä suoraan tietokannan sähköpostijakelulistoille. Uusien tietojärjestelmien avulla voi esimerkiksi seurata tiettyä maata tai aihealuetta koskevia määräysehdotuksia. Muutoksen myötä määräysehdotuksia koskeva tiedonkulku nopeutuu ja helpottuu olennaisesti, toimijat saavat omia tarpeitaan vastaavaa tietoa juuri silloin kun sitä itse tarvitsevat.
WTO:n jäsenvaltioiden tekemien ilmoitusten seuraaminen on tärkeää, jotta voidaan riittävän aikaisessa vaiheessa havaita määräysehdotuksen mahdolliset kielteiset vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle. Ilmoituksia seuraamalla sidosryhmät voivat myös varautua tuleviin muutoksiin omilla vientimarkkinoillaan. 
Lisätietoja:
WTO-jäsenten tekemiä SPS- ja TBT-sopimuksen mukaisia määräysehdotuksia voi hakea WTO:n ylläpitämästä tietokannasta. Myös määräysehdotusten jakelulistoille liittyminen tapahtuu samoilla sivuilla. Linkki: http://spsims.wto.org/web/pages/search/notification/Search.aspx
Suomen WTO-tietopisteet ovat SPS- ja TBT-asioiden osalta TEM (http://www.tem.fi/wto_tietopiste) ja standardien osalta SFS (http://www.sfs.fi/wto-tiedotus).
Teksti: Satu Räsänen, eläinlääkintöylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö


torstai 2. huhtikuuta 2015

Ruuan mikrotuotantoa kannattaa edistää



Uusiutuvan energian mikrotuotanto on kaikkien huulilla ja sen lisäämisen tarpeesta ollaan laajalti yksimielisiä. Mikrotuotannon avulla vähennetään kulutuksen ympäristövaikutusta, kun passiivisesta kuluttajasta tulee aktiivinen kuluttaja-tuottaja.

Kaupunkiviljelyä.
Sama tapahtuu ruuan mikrotuotannossa eli palstoilla, puutarhoissa, parvekkeilla ja ruokapiireissä. Passiivinen kuluttaja muuttuu aktiiviseksi kuluttaja-tuottajaksi, joka ymmärtää myös maaperän hyvinvoinnin tärkeyden sekä kiertotalouden periaatteet. Kuluttaja-tuottaja miettii sitä, kuinka ilmastonmuutos, maailmanmarkkinat ja energian hinta vaikuttavat ruokaan. Aika isoja juttuja, jotka eivät ensimmäisenä tule jääkaapilla mieleen. 

Tuore Herttoniemen ruokaosuuskunnan kysely tuo esiin, millaisia vaikutuksia voi olla hyvinvointiin sillä, että kuluttaja on myös tuottaja. Valtaosa osuuskunnan jäsenistä kertoo sato-osuuden lisänneen kasvisten käyttöä. Suomalaiset syövät edelleen liian vähän ja yksipuolisesti kasviksia. Ruuan mikrotuotanto voi siis tuoda ympäristöhyötyjen lisäksi hyötyjä myös kansanterveydelle. 

Nyt taloyhtiöiden katoille puuhataan kovasti aurinkopaneeleja. Kattoja voitaisiin käyttää myös ruuan tuotannossa. Viherkatto toimii myös hyvänä imupintana lisääntyvissä rankkasateissa. Viherkatoilta saataisiin ruokaa monipuolistamaan asukkaiden ruokavalioita. Ranska sääti lain uusien liiketilojen kattojen käytöstä viherkatoiksi ja sähköntuotantoon. Aloitetaan mekin ruuan mikrotuotannon valtavirtaistaminen - vaikka katoilla.

Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: MMM/kuva-arkisto