Ruokatrendi syntyy helppoudesta, tuttuudesta ja positiivisuudesta

Ruokavaikuttajien toisilla aamukahveilla keskusteltiin ruokatrendeistä Suomi Syö -tutkimuksen pohjalta . Taloustutkimus Oy:n tuottamaa tutkimusta Ruokavaikuttajille valottivat tutkimuspäälliköt Sari Roth ja Minna Isotupa.  Suomi Syön rinnalle uutena on tullut Suomi Syö -visio, joka on laadullinen tutkimus ilmiöistä ja niiden aineksista syömisen trendiksi.

Suomi Syö -tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kolme h:ta vallitsee ruokavalinnoissa: Hinta, helppous ja hyvää tekevyys. Roth ja Isotupa kuitenkin korostivat, että hinta ei välttämättä tarkoita halvinta hintaa, vaan hyvää hinta-laatusuhdetta ja yleensä hintatietoisuutta. Halua ruuan hyvää tekevyyteen näkyy monessa. Terveyden ja hyvinvoinnin ihannointi lisääntyy. Tämä lisää tarvetta yksilöityihin ratkaisuihin ja palveluihin. Roth&Isotupa uskoivat, että ruuasta tullaan puhumaan enemmän ja sillä halutaan erottua. Uudet sukupolvet haluavat olla hyviä kokkeja ja silloin myös tuotteiden on oltava priimaa.

Todettiin, että ruokailmiöt kyllä rantautuvat nopeasti Suomeen. Mutta ilmiöstä tulee trendi vain, jos siinä yhdistyy helppous, tuttuus, saatavuus ja monipuolisuus, mutta myös positiivisuus. Ihmiset eivät halua rajoituksia ja kieltäymystä. Karppausbuumikin saattoi loppua sen rajoittavuuteen. Suomi Syö -vision mukaan surffailu eri kuluttamisen moodeissa lisääntyy. Eli esimerkiksi voidaan vaikka kokeilla uusia kasvisten valmistustapoja, vaikkei välttämättä kasvissyöjä olisikaan.

Keskustelussa nousi esiin myös se, että esimerkiksi luomutuotteiden osalta ”shop in shop” (=olemassa olevan liikepaikan sisään erillinen, uusi konseptikokonaisuus laajentamaan valikoimaa) voisi lisätä luomun käyttäjiä. Näistä on esimerkkejä maailmalla. Puhuttiin myös kotitarveviljelystä, ja että kuinka sitä kautta voi tulla uusia tuotteita lautasille. Pinaatista povattiin hittiä.

Kuluttajan halua tarinoihin pidettiin tärkeänä. Tuottajan ei tarvitse edes olla lähellä, kunhan on tiedossa tuotteen alkuperä ja sen tarina. Isotupa korosti ”läheisyyden läikähdystä”.

Ruokavaikuttajat keskustelivat myös sosiaalisen median merkityksestä trendien syntymisessä. Somesisällön tuottajia on vielä pieni joukko, valtaosa tyytyy peukuttamaan ja jakamaan postauksia. On siis vaikea arvioida, että mikä on ”somepöhinän” todellinen markkinavaikutus.

Lopuksi tutkimuspäälliköiltä kysyttiin, että mikä on seuraava avokadopasta? Roth&Isotupa vastasivat, että se voisi olla kahden klassikkoruuan yhdistäminen ja päälle vielä jokin twist. Vähän kuin ruuan ”Vain elämää” -sarja.

Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: MMM arkisto / Marianna Laitinen

Syksyllä 2014 perustettu Ruokavaikuttajat-LinkedIn-verkosto kokoaa yhteen kestävän ja vastuullisen ruuan edistäjiä. Verkostossa on jo lähes 200 jäsentä, ja siihen voi liittyä aiheen parissa työskentelevät ja aiheesta kiinnostuneet. Ruokavaikuttajien aamukahvit on konsepti, jota kuka tahansa verkoston jäsen voi edistää. Päätä vain aihe ja paikka ja ilmoita siitä Ruokavaikuttajissa!

Tiedonsaanti maailmankaupan esteistä nopeutuu ja helpottuu

Tuotteiden uudet tai muuttuvat tekniset määräykset eri maissa voivat luoda tarpeettomia esteitä ulkomaankaupalle. Niiden vähentämiseksi Maailmankauppajärjestön (WTO) jäsenvaltiot ilmoittavat järjestön tietojenvaihtojärjestelmään valmistelemistaan teknisistä määräysehdotuksista, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus maailmankauppaan.  




 
Ilmoituksen jälkeen määräysehdotuksella on 60 päivän odotusaika. Tuona aikana määräystä ei saa saattaa voimaan, vaan WTO-jäsenkumppaneilla on mahdollisuus antaa kommenttinsa tarpeettomista esteistä kansainväliselle kaupalle. Esitetyt kommentit on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon määräyksen viimeistelyssä. 

Suomalaisten toimijoiden WTO-vastuujärjestelyt muuttuivat huhtikuun alussa teknisiä määräysehdotuksia koskevan WTO-tietopisteen siirtyessä Suomen standardoimisliitosta (SFS) työ- ja elinkeinoministeriöön. Muutoksen myötä Suomessa on jatkossa kaksi WTO-tietopistettä. Työ- ja elinkeinoministeriö toimii WTO-tietopisteenä TBT-kysymysten (kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimus) ja SPS-kysymysten (Sanitary and Phytosanitary measures, terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimus) osalta ja SFS WTO-tietopisteenä standardeja koskevilta osin.

Vastuujärjestelyiden ohella muuttui myös ulkomaisista määräysehdotuksista tiedottaminen. Aiemmin WTO-tietopiste on jakanut sähköpostitse määräysehdotusilmoitukset sekä ylläpitänyt tietokantaa suomalaisista määräysehdotuksista. Jatkossa kaikki toimijat voivat tarkistaa määräysehdotusten ajantasaisen tilanteen suoraan WTO:n avoimesta tietokannasta. Lisäksi toimijat voivat rekisteröityä suoraan tietokannan sähköpostijakelulistoille. Uusien tietojärjestelmien avulla voi esimerkiksi seurata tiettyä maata tai aihealuetta koskevia määräysehdotuksia. Muutoksen myötä määräysehdotuksia koskeva tiedonkulku nopeutuu ja helpottuu olennaisesti, toimijat saavat omia tarpeitaan vastaavaa tietoa juuri silloin kun sitä itse tarvitsevat.

WTO:n jäsenvaltioiden tekemien ilmoitusten seuraaminen on tärkeää, jotta voidaan riittävän aikaisessa vaiheessa havaita määräysehdotuksen mahdolliset kielteiset vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle. Ilmoituksia seuraamalla sidosryhmät voivat myös varautua tuleviin muutoksiin omilla vientimarkkinoillaan. 

Lisätietoja:

TEM:in tiedote Uutiskirjeessä 9.4.2015: https://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiskirjearkisto/uutiskirje_9.4.2015/tiedonsaanti_maailmankaupan_esteista_nopeutuu_ja_helpottuu.117864.news

WTO-jäsenten tekemiä SPS- ja TBT-sopimuksen mukaisia määräysehdotuksia voi hakea WTO:n ylläpitämästä tietokannasta. Myös määräysehdotusten jakelulistoille liittyminen tapahtuu samoilla sivuilla. Linkki: http://spsims.wto.org/web/pages/search/notification/Search.aspx

Suomen WTO-tietopisteet ovat SPS- ja TBT-asioiden osalta TEM (http://www.tem.fi/wto_tietopiste) ja standardien osalta SFS (http://www.sfs.fi/wto-tiedotus).

Teksti: Satu Räsänen, eläinlääkintöylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö

Ruuan mikrotuotantoa kannattaa edistää

Uusiutuvan energian mikrotuotanto on kaikkien huulilla ja sen lisäämisen tarpeesta ollaan laajalti yksimielisiä. Mikrotuotannon avulla vähennetään kulutuksen ympäristövaikutusta, kun passiivisesta kuluttajasta tulee aktiivinen kuluttaja-tuottaja.

Kaupunkiviljelyä.

Sama tapahtuu ruuan mikrotuotannossa eli palstoilla, puutarhoissa, parvekkeilla ja ruokapiireissä. Passiivinen kuluttaja muuttuu aktiiviseksi kuluttaja-tuottajaksi, joka ymmärtää myös maaperän hyvinvoinnin tärkeyden sekä kiertotalouden periaatteet. Kuluttaja-tuottaja miettii sitä, kuinka ilmastonmuutos, maailmanmarkkinat ja energian hinta vaikuttavat ruokaan. Aika isoja juttuja, jotka eivät ensimmäisenä tule jääkaapilla mieleen. 

Tuore Herttoniemen ruokaosuuskunnan kysely tuo esiin, millaisia vaikutuksia voi olla hyvinvointiin sillä, että kuluttaja on myös tuottaja. Valtaosa osuuskunnan jäsenistä kertoo sato-osuuden lisänneen kasvisten käyttöä. Suomalaiset syövät edelleen liian vähän ja yksipuolisesti kasviksia. Ruuan mikrotuotanto voi siis tuoda ympäristöhyötyjen lisäksi hyötyjä myös kansanterveydelle. 

Nyt taloyhtiöiden katoille puuhataan kovasti aurinkopaneeleja. Kattoja voitaisiin käyttää myös ruuan tuotannossa. Viherkatto toimii myös hyvänä imupintana lisääntyvissä rankkasateissa. Viherkatoilta saataisiin ruokaa monipuolistamaan asukkaiden ruokavalioita. Ranska sääti lain uusien liiketilojen kattojen käytöstä viherkatoiksi ja sähköntuotantoon. Aloitetaan mekin ruuan mikrotuotannon valtavirtaistaminen - vaikka katoilla.

Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: MMM/kuva-arkisto

Luomun ja lähiruuan puolesta puhuttiin luomu- ja lähiruokaohjelmien seminaarissa

Luomu ja lähiruoka ovat tämän päivän trendejä, joista puhutaan. Paljon tapahtuu kulissien takana, ja viime vuosien ajan luomun ja lähiruuan asiaa on edistetty monin eri tavoin, esimerkiksi hallitusohjelmilla.

Luomu- ja lähiruokaohjelmien seminaari järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa viime perjantaina. Seminaarin tarkoituksena oli kartoittaa hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmien tuloksia: mitä on jo saavutettu, mitä taas on vielä tehtävä, jotta vuoteen 2020 kirjatut tavoitteet luomun ja lähiruuan kasvusta toteutuisivat. Seminaari jakautui Lisää luomua! -luomuosioon, Lähiruokaa - totta kai! -lähiruokaosioon ja ruokapolitiikan vaalipaneeliin.

Luomu- ja lähiruokaohjelmien ohjausryhmän puheenjohtaja Tiina Rytilä korosti, kuinka luomu- ja lähiruoka ovat ruokateollisuuden kasvualoja:
– Ruualta vaaditaan yhä enemmän puhtautta, aitoutta, eettisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä, elämyksellisyyttä unohtamatta.

Lisää luomua byrokratiaa vähentämällä

Maatalousylitarkastaja Leena Seppä kertasi luomuohjelman tärkeimpiä päämääriä.

– Eteenpäin on menty, sillä luomutuotanto ja sen kulutus ovat kasvaneet. Kysyntä joiltain osin jopa ylittää tuotannon, Seppä kertoi ohjelman tuloksista.

Luomuasiantuntija Reijo Käki totesi, että kokemusten perusteella luomuun siirtymistä hidastaa pelko lisääntyvästä byrokratiasta. Byrokratian vähentämiseen onkin panostettu yksinkertaistamalla luomusopimusta.

Lisää luomutietoutta seminaariin toi keittiömestari ja Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila. Nuutila valotti eri hankkeiden laajavaikutteisuutta ja painotti, kuinka koko ruokaketju on edustettuna hankkeissa.

Lähiruokaa edullisesti ja ekologisesti

Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä kävi läpi lähiruokaohjelman tavoitteita, ja mitä niiden eteen on jo tehty. Viljanen vakuutti, että lähiruoan kehittämistyö jatkuu edelleen.

Lähiruokayrittäjän näkökulmaa seminaariin toi Kimmo Remes LähiPuoti Remes Oy:stä.

– Lähiruoka on edullinen ja ekologinen valinta, jolla on myös alueen työllisyyttä ja kunnan taloutta parantava vaikutus, Remes painotti.

Remes havainnollisti myös lähiruuan järkevyyttä kyseenalaistamalla elintarvikkeen satojen kilometrien matkaa tilalta kuluttajalle, kun vaihtoehtona olisi tuoretta lähiruokaa lähitilalta.

Seminaari jatkui eduskuntavaaliehdokkaiden vaalipaneelilla, jossa selvitettiin ehdokkaiden näkemyksiä liittyen erityisesti luomu- ja lähiruokaan. Lisää paneelista Viljasen blogissa: http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/2015/03/vaalipaneelissa-keskustelua-luomusta-ja.html

Seminaari järjestettiin Lähiruoka & luomu -messujen yhteydessä. Messut ovat osa Kevätmessukokonaisuutta.

Teksti: Kirsi-Mari Viertola, viestintäharjoittelija, maa- ja metsätalousministeriö
Kuvat: Anni-Riika Särkelä, viestintäharjoittelija, maa- ja metsätalousministeriö

Tangokuninkaalle kakku

Lukaisin jostakin uutisesta, että ihana tangokuninkaamme Jari Sillanpää haluaisi juhlistaa kesän jättikonserttiaan ennätyskakun kanssa. Uutisissa kerrottiin, että "Sillanpää sai yrityksiin soitettuaan tietää, ettei maailman suurinta kermakakkua voida valmistaa Suomessa, koska elintarvikelain määräykset tekevät siitä mahdottoman". 

On varmaan paikallaan pohtia onko todella niin, ettei kuningas saa kakkuaan meidän lainsäädäntömme vuoksi.

Suomen kesään ja erilaisiin juhliin kuuluu kyllä kunnon kakku. Kakkujen koot ja tarjoilupaikat varmasti vaihtelevat. On itsestään selvää meille juhlien järjestämisestä ja leipomisesta nauttiville, että kuumat kesäpäivät ovat kermakakun tarjoamiselle haasteellisia. 

Ulkonäön, maun ja myös turvallisuuden näkökulmasta parasta on saada kakku tarjottua niin, ettei se jää pöydille lojumaan, vaan uusi tuodaan pöytiin vasta, kun edelliset on syöty. Suurin käytännön haaste on kakkujen säilytys ennen juhlaa. Hyvänä kermakakku säilyy jääkaappilämpötilassa. Viileässä säilyttäminen on elintarvikelainsäädännön pohjana, mutta kyllä kakku esteettisyydessäänkin pilalle menee lämpimässä.

Mielestäni tangokuninkaamme pitäisi saada kakkunsa tarjota. Kyse on siitä, pystyvätkö leipurit sen tekemään, kuljettamaan ja tarjoamaan, niin, että se on kuninkaan arvoinen? Jättikakun tekoa tai tarjoamista ei estä elintarvikelainsäädäntö, mutta pystytäänkö se käytännössä toteuttamaan? Monia toteuttamistapoja varmasti on kakun paloissa paistamisen, kokoamisen ja koristelun osalta. Mutta löytyykö tekijöitä? 

Itse uskon, että kakku katoaa tosi nopeasti meidän fanien suihin, kun se tarjotaan. Ei sitä ihan joka kesä pääse kuninkaan tarjoamaa kakkua maistamaan! Toivottavasti kesällä se tapahtuu!

Teksti: Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Katuruoka valtaa Helsingin tällä viikolla

Mitä katuruualle kuuluu nyt ja tulevaisuudessa? Kuka voi ryhtyä katuruokayrittäjäksi? Miten viranomaiset voivat tukea katuruokayrittäjyyttä? Miten sesongit voidaan huomioida katuruokatarjonnassa? Minkälaista katuruokaa on tarjolla maailmalla?

Katuruoka on tällä viikolla Helsingissä erityisen pop, kun toista kertaa järjestettävä Streat Helsinki valtaa kaupungin. Viime vuoden vallankumous-teemasta on päästy askel eteenpäin: viikoksi laajentuneen tapahtumasarjan teemana ovat katuruuan kehittäminen ja tulevaisuuden näkymät. ”From revolution to evolution.”

Kuva: Streat Helsinki 2014 -tapahtuma.

Viime vuoden tapaan maa- ja metsätalousministeriö haluaa olla mukana katuruuan kehittämisessä osana ruokakulttuuria. Tänä vuonna ministeriöstä on rahoitettu arki-iltojen kaikille avoimia maksuttomia WORKSHOPS-työpajoja, joissa on luvassa laaja kattaus keskustelua, kehittämistä ja katuruuan ilosanomaa. Työpajoihin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Lisätietoa WORKSHOPS-työpajoista: http://streathelsinki.com/workshops/

Katuruokaviikon torstaina 19. maaliskuuta vietetään ns. snägäreiden yötä, kun Streat Helsinki NIGHT BITES tarjoaa tuunattuja snägäriannoksia viidessä grillikioskissa ympäri kaupunkia. 

Viikonloppuna Streat Helsinki EATS kokoaa Helsingin Torikortteleihin ja ympäristöön yhteensä 64 ruokarekkaa ja yli 200 erilaista annosta kokeiltavaksi.

Herkuttelun jälkeen lauantaina voi suunnata vielä kaikille avoimiin PARTIES-katuruokajuhliin.

Maukasta katuruokaviikkoa!

Streat Helsinki edistää ruokakulttuurin monimuotoisuutta. Se näkee katuruoan ja sen tekijät osana kaupungin ruokaketjua, osana elinkeinoelämää ja osana elävää, kiinnostavaa kaupunkia. Ilmiö keskittyy tapahtumien ja herkuttelun lisäksi katuruokailun kehittämiseen sekä toimijoiden tukemiseen.

Teksti: Saara Pietilä, tiedottaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: Maija Astikainen / Streat Helsinki

Streat Helsinki tuo katuruokakulttuuria kaupunkiin -kirjoitus Verso-blogissa viime vuonna

Vilkasta keskustelua kasviproteiini-innovaatioista ja maailmanparannuksesta

Kasviproteiini on hot topic, kun puhutaan ruokainnovaatioista. Sen vuoksi kasviproteiini valikoitui Ruokavaikuttajat-verkoston aamukahvien teemaksi. Verkoston ensimmäiseen tapaamiseen 12.3. oli saatu alustajaksi Verso Food Oy:n toimitusjohtaja Tarja Ollila. 

Verso Food kehittää ja tuottaa kotimaista kasvisruokaa, lähinnä härkäpapua, ammattikeittiöihin ja kuluttajille. Alustuksessaan Tarja Ollila kertoi, että terveelliselle, kestävälle ja monipuoliselle ruualle on todella tilausta markkinoilla. Verso Food yhdistää brändäyksen ja maailmanparannuksen.

Ollilan mukaan kotimaisella kasviproteiinilla on kolme pääkohderyhmää: kasvissyöjät, fitness-henkilöt ja naiset, jotka haluavat pitää huolta itsestään. Terveysbuumi kasvaa meillä ja muualla, ja vaihtoehtoja kaivataan. Kuluttajia kiinnostaa (lisä)proteiini myös maitohyllyn ulkopuolella.

Perinteikäs härkäpapu voidaan jalostaa niin, että moderni kuluttajakin siitä kiinnostuu. Meillä on pitkät perinteet härkäpavun tuotannossa, ja uusia lajikkeitakin on tulossa satovarmuutta parantamaan. Koko ruokaketju on hyvä pitää kehitystyössä mukana. Aamukahveille tuotiin myös terveiset kasviproteiiniketjuhankkeesta ja esimerkkituotteita muista kotimaisista kasviproteiinijalosteista kuten hampunsiemenrouheesta ja härkäpapupastasta!

Keskustelu oli vilkasta, ja ideoita kasviproteiinin edistämiseen esitettiin paljon. Kiinnostavat reseptit ja niitä hyödyntävät ruokablogit ovat portinvartijoita, joiden avulla kestävän ja hyvänmakuisen ruuan sanomaa voidaan edistää. Aamukahvien osallistujia oli ilahduttavan erilaisista taustoista: järjestöihmisiä, ruokakehittäjiä, tutkijoita ja hallintoa. Kotimainen kasviproteiini on innovaatio, jota ei voi ohittaa.

Syksyllä 2014 perustettu Ruokavaikuttajat-LinkedIn-verkosto kokoaa yhteen kestävän ja vastuullisen ruuan edistäjiä. Verkostossa on jo yli 170 jäsentä, ja siihen voi liittyä aiheen parissa työskentelevät ja aiheesta kiinnostuneet. Ruokavaikuttajien aamukahvit on konsepti, jota kuka tahansa verkoston jäsen voi edistää. Päätä vain aihe ja paikka ja ilmoita siitä Ruokavaikuttajissa!

Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: Saara Pietilä

Brändätään maaperänkin hyvinvointi

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa jo markkinoitakin. Juustoportti lanseerasi vapaan lehmän maidon. Sikatalousyrittäjä Ismo Eerola myy kuluttajille possujaan markkinoita korkeampaan hintaan Hyväsikala -brändin alla. Kumppanuusmaatalous Hyväsikalassa Iitissä takaa sioille lainsäädännön vaatimukset ylittävän hyvinvoinnin. On hienoa, että kuluttajilla on enemmän tietoa ja valinnanvaraa.

Milloin markkinat keksivät eläinten hyvinvoinnin lisäksi maaperän hyvinvoinnin? Milloin tulee aika, kun Avena ja Agrimarket myyvät myllyille viljaa, joka on tuotettu pyrkien mahdollisimman suureen satoon kestävillä menetelmillä?

Maaperän hyvinvointia voidaan parantaa. Hyvinvointi lisää tuotettua sadon määrää. Hyvinvointia parannetaan kestävillä viljelymenetelmillä, joita ovat pellon tarvitseman kalkituksen lisääminen, ojitus, viljelykierto ja orgaanisen aineksen (esim. lanta ja olki) lisääminen peltoon.

Vuosi 2015 on YK:n kansainvälinen maaperän vuosi sloganilla ”terveet maaperät terveemmän elämän vuoksi”. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa yleisön tietoisuuden maaperän hyvinvoinnin tärkeyttä ruokaturvassa, ruokaturvallisuudessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. Ei siis mikään pikku juttu.

Sadon lisäämiseen maaperän hyvinvointia parantamalla on Suomessakin paljon mahdollisuuksia. Kannustimen tähän pitäisi kuitenkin tulla myös markkinoilta.

Vinkki siis viljanostajille, myllyille ja kotileipureille: tarjotkaa suurempi hinta viljasta, jonka myyjä on sitoutunut tuottamaan mahdollisimman suurta satoa mahdollisimman kestävästi. Brändätkää se niin, että kuluttajakin tajuaa, että tässä ollaan isojen asioiden äärellä.

Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: MMM/kuva-arkisto

EU-komissio haluaa yksinkertaistaa luomulainsäädäntöä

Luomu on tarkasti säädelty tuotantotapa. Euroopan komission tavoitteena onkin 
yksinkertaistaa monimutkaista luomuasetusta, joka on annettu vuonna 2007.  Suomessa EU-komission antamaa uutta luomuasetusehdotusta pohditaan luomujaostossa, joka on yksi EU18-jaoston alajaostoista.
 
– Alajaoston tehtävänä on erityisesti neuvostossa käsiteltävien luomuasioiden Suomen kannan valmisteluun liittyvät työt, mutta alajaosto valmistelee Suomen kantoja myös merkittävimpiin asioihin, joita käsitellään komission pysyvässä komiteassa, alajaoston puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Marita Aalto maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Lisäksi alajaostossa käsitellään kansallisten toimijoiden hakemuksia luomuasetuksen tuotantopanoksia koskevien liitteiden muuttamiseksi. Tarpeen mukaan luomualajaostossa valmistellaan myös kantoja kansallisiin hankkeisiin. EU-valmistelun osuus jaoston työstä on noin 95 %.

Alajaoston kokoonpanoon kuuluu luomun kanssa tekemisissä olevia sidosryhmiä, kuten luomu- ja viljelijäjärjestöjä sekä alan tutkimus-, neuvonta- ja valvontatahoja. Lisäksi jaostoon kuuluu kuluttajien ja elintarviketeollisuuden edustajia.

Asetusehdotuksen valmistelu on vaativaa työtä

Tällä hetkellä neuvoston työryhmässä on meneillään ehdotuksen ensimmäinen lukeminen. Käsittelyn edetessä kansallisia kantoja välitetään säännöllisesti puheenjohtajan, komission ja muiden jäsenvaltioiden tietoon.

– Nykyisiä poikkeusmahdollisuuksia tulee tarkastella omina kohtinaan. Kaikista poikkeuksista ei voida luopua kertarysäyksellä vaarantamatta tuotannon jatkuvuutta, korostaa Aalto.

Ehdotuksen mukaan asetuksen soveltaminen alkaisi heinäkuussa 2017. Aikataulua ei kuitenkaan pidetä tällä hetkellä realistisena, vaikka työryhmäkokouksia on tiuhaan. EU:n luomuasetuksen johdosta alajaoston kokouksia on järjestetty jopa kaksi kertaa kuukaudessa.

Aalto on toiminut vuodesta 2008 luomualajaoston puheenjohtajana. Luomualajaostotyön lisäksi Aallon erikoisalaa ovat luomurehuihin liittyvät kysymykset, sillä Aallon päätoimenkuvaan kuuluvat rehulainsäädäntöön, eläinten ruokintaan ja yleisesti eläinravitsemukseen liittyvät työt.

Näkyykö luomu myös luomualajaoston puheenjohtajan kotona? Aalto kertoo olevansa luomutuotteiden osalta pien- ja aktiivikuluttajan välimaastossa. Hän ostaa maidon ja kananmunat aina luomuna, sekä lihaa ja vihanneksia mahdollisuuksien mukaan.

– Viimeksi ostin kaupasta kotimaista luomubroileria, jota kehui myös perheemme kokki. Broileri oli erittäin maukasta, Aalto kehuu.

Teksti: Jari Yli-Heikkilä, korkeakouluharjoittelija, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: Saara Pietilä

MMM:n tiedote 16.12.2014