Kouluruokadiplomi kannustaa kouluruokailun kehittämiseen

”Koulullenne on myönnetty diplomi ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti
ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä.”

Kouluruokadiplomissa lukeva teksti kertoo osuvasti kouluruokailun laajasta merkityksestä sekä diplomin kriteeristöstä, jossa ruuan ja ravitsemuksen lisäksi tarkastellaan mm. yhteistyötä, kasvatusta, kestäviä toimintatapoja sekä ruokapalvelujen markkinointia ja viestintää.

Osa diplomikouluista on läpäissyt kriteeristön varsin vaivattomasti, mutta toisilla se on vaatinut kouluruokailutilanteen kehittämistä. Yleisimmin kehitystoimet ovat kohdistuneet yhteistyöhön, kuten kouluruokailun kytkemiseen osaksi opetusta ja kasvatusta sekä ruokailutilanteen viihtyisyyden parantamiseen.

Syyskuun lopussa juhlistettiin jo sadatta Kouluruokadiplomin saanutta koulua. Sodankylässä sijaitsevan Järvikylien koulun alaluokkien tytöt iloitsivat koululle myönnetystä Kouluruokadiplomista. (Kuva: Virpi Kulomaa)

Kouluruokadiplomia haetaan koululle ruokapalvelun ja opetuksen edustajien kanssa yhteistyössä, joten se tarjoaa samalla mainion tilaisuuden yhteiseen keskusteluun. Diplomin kriteeristönä olevaa 45-kohtainen kysymyssarja toimii palavereissa asialistana, jonka avulla tulee pohdittua kouluruokailun osalta myös niitä asioita, joita ei arjen kiireessä muuten pysähdyttäisi miettimään.

Käytännössä diplomihaku siis kannustaa ja rohkaisee kehittämiseen sekä siihen, että kouluruokailu ymmärrettäisiin nykyistä enemmän koko koulun yhteiseksi asiaksi ja upeaksi eduksi, josta meidän kannattaa olla ylpeitä.



©Ammattikeittiöosaajat ry

Saatujen palautteiden perusteella uskomme, että Kouluruokadiplomi edistää aidosti julkisen ruuan ja ruuantekijöiden arvostusta. Diplomi on laajentanut oppilaiden ja opetushenkilökunnan näkökulmaa kouluruokailun periaatteista. Lisäksi se on nostanut esille ruokapalveluhenkilöstöä, jonka osaamisen ja vahvan ammattitaidon ansiosta lapsillamme on mahdollisuus nauttia maukasta, terveellistä ja turvallista kouluruokaa.

Teksti: Virpi Kulomaa, Kouluruokadiplomi-hankkeen projektipäällikkö, Ammattikeittiöosaajat ry

Lue lisää:
www.kouluruokadiplomi.fi
Suomen sadas Kouluruokadiplomi Sodankylän Järvikylien koululle!

Kouluruokadiplomi on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke.

Ruokaketjun hankehaku kiinnosti

Maaseutuviraston järjestämä ruokaketjun toiminnan edistämisen hankehaku  päättyi syyskuun alussa. Hakemuksia saapui suuri määrä, 78 kappaletta, ja avustuksia haettiin yhteensä vajaa 18 miljoonaa euroa. Hakemuksia käsitellään parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön hankekoordinaatioryhmässä, joka koostuu ministeriön ja Mavin edustajista.

Ruokaketjun toiminnan edistäminen  on uusi avustusjärjestelmä, joka on yhdistelmä kahdesta aiemmasta kokonaisuudesta: elintarvikeketjun kehittämishankkeista (nk. laatuketjuhankkeet) ja maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämishankkeista (nk. kansalliset menekinedistämishankkeet). Hakijat pystyivät nyt ensimmäistä kertaa hakemaan samassa hakemuksessa avustusta kehittämiseen, menekinedistämiseen ja tiedotukseen/tietämyksen siirtoon.

Hankehakemukset on nyt käyty hankekoordinaatioryhmässä kertaalleen läpi. Oli mukava huomata, että syksyn hakukierroksella oli mukana paljon uusia hakijatahoja.

Alustavasti voidaan todeta, että mukana on erinomaisia, monipuolisia ja suoraan haun painoalueisiin  kohdistuvia hanke-ehdotuksia. Niissä on myös varmistettu hankkeilta edellytetty, erittäin tärkeänä pidetty hankeyhteistyö ja kuvattu yhteistyön muodot konkreettisesti hankkeen eri toimenpiteissä.

Osassa saaduista hakemuksista ongelmana oli yhteistyön konkretian puute, suunnitellun hankkeen paikallisuus tai se, että avustus olisi käytännössä ollut yritystukea.

Uuden avustusjärjestelmän toivotaan parantavan hankkeiden vaikuttavuutta ja monipuolisuutta sekä vähentävän hankehallintoon kuluvaa aikaa – niin viranomaisten kuin hanketoimijoiden. Esimerkiksi hankkeiden maksatus on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman juohevaksi ja hankkeita tullaan ohjaamaan suuremmissa ohjausryhmissä. Lisäksi Maviin palkataan määräaikainen hankekehittäjä, jonka päätehtävä on pyrkiä lisäämään hankkeiden välistä yhteistyötä, synergiaa ja siten tämän hankejärjestelmän vaikuttavuutta.

Mavin tavoitteena on tehdä hankepäätökset tämän vuoden loppuun mennessä.

Teksti: ylitarkastajat Seija Ahonen-Siivola ja Petri Koskela, maa- ja metsätalousministeriö

Terveellisyys ja kestävyys samalle lautaselle?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä Uudet ravitsemussuositukset käyttöön ruokapalveluissa -seminaarissa pohdittiin julkisen ruokapalvelun roolia terveellisten sekä kestävästi ja vastuullisesti toteutettujen aterioiden tuottajana ja ravitsemussuositusten mallintajana.

Ammattikeittiöissä valmistetaan vuosittain noin 889 miljoonaa ruoka-annosta. Tästä julkinen sektori valmistaa noin 419 miljoonaa ruoka-annosta.  Suurin osa suomalaisista nauttii kodin ulkopuolella tuotetun aterian lähes päivittäin.  Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia aterioiden ravintosisällöt ovat ja mitkä ovat niiden ympäristövaikutukset.

Ruoan terveellisyyden ja vastuullisuuden mahdollistaminen on haasteellista

Julkisen ruokapalvelun tarjoajan näkökulmasta terveellisyyden ja vastuullisuuden mahdollistaminen samalle lautaselle on haastavaa. Asiakasta tulee kuunnella vieläkin paremmin ja panostaa suositusten toteuttamiseen, vaikka taloustilanne kiristääkin rahahanoja. Muuttuviin tilanteisiin pitää reagoida.

Seinäjoen kaupungin ruokapalvelujohtaja Elli Åback toi seminaarissa esille elintarvikkeiden kilpailuttamisen reunaehdot.  Hän piti ravitsemuskriteereitä elintarvikkeiden hankintavertailujen pohjana, mutta ylilaatua ei ole varaa ostaa.

Hankintaosaaminen nähdään selkeänä yhteisenä haasteena. Osaamista tulisi olla sekä tarjouksen tekijöillä että tarjoajilla. Kilpailuttamisen helpottamiseksi muun muassa Sydänliitto on tehnyt ravitsemuslaadun malliasiakirjan ja Motiva ympäristökriteerit julkisissa hankinnoissa -ohjeistuksen.

Aina terveellisimmän ja kestävämmän tuotteen valitseminen ei ole ruokapalvelun tahdosta kiinni. Lappeenrannan kaupungin ruokapalvelujohtaja Elina Särmälän mukaan esimerkiksi suolakriteerin noudattaminen on paikoin vaikeaa, koska markkinoilta on vaikea löytää tarpeeksi vähäsuolaista leipää. 

Kohti parempia ruokapalveluja

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen iloitsee uusien ravitsemussuositusten saamasta laajasta kiinnostuksesta. Hän näkee suositusten kannustavan kohti monikulttuurisempaa ruokalistaa ja osallistavaa asiakastyöskentelyä.

Ruokapalveluissa voidaan, mikäli tahtotila kunnalta löytyy, tehdä erikseen syksy-, talvi- ja kesäruokalistoja. Näin huomioitaisiin paremmin sesonginmukaisuus. Ruokapalvelut voivat toimia myös edelläkävijöinä, esimerkiksi vähentämällä punaisen lihan tarjontaa, käyttämällä lihojen halvempia osia ja ohjata ruokailijoita kasvisvoittoisempaan ruokavalioon.

Ruokapalveluiden henkilöstön osaamiseen on panostettava. Vain osaava henkilöstö kykenee valmistamaan suositusten mukaista ruokaa, varmistamaan ruokaturvallisuus ja vähentämään turhaa ympäristökuormitusta esimerkiksi ruokahävikkiä vähentämällä. Ruokapalveluhenkilöstö on avainasemassa vastuullisen kuluttamisen kasvattamisessa. 

Teksti: Petri Koskela, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: Marianna Laitinen

Seminaarin esitykset löytyvät THL:n SlideSharesta.