Marthas matkorg opastaa sesonginmukaiseen ruoanlaittoon

Viime vuonna Suomen ruotsinkielinen marttaliitto Marthaförbundet toteutti Lähiruokaohjelman rahoittaman hankkeen, jonka tavoitteena oli lisätä tietoa sesonginmukaisesta ruoasta, parantaa ruoan arvostusta ja vähentää ympäristövaikutuksia tuoreita raaka-aineita käyttämällä. Idea hankkeesta syntyi jo joitakin vuosia sitten.

– Eräs suurista päivälehdistä teki hintavertailun luomu- ja muiden tuotteiden välillä. Luomutuotteita sisältänyt ostoskori tuli toki kalliimmaksi, mutta me reagoimme erityisesti korin sisältöön. Sen sijaan, että korista olisi löytynyt esimerkiksi perunoita ja kauden marjoja omasta pensaasta, luomukorissa oli viinirypäleitä, karamellejä ja ketsupilla maustettuja perunalastuja, hankkeeseen osallistunut kotitalousopettaja Elisabeth Eriksson kertoo.

Neljä sesonkia, neljä ruokakoria

Ostoskoriesimerkki viestii siitä, ettei kuluttajilla ole riittävästi tietoa kausituotteista. Neuvontatyössä olemme huomanneet, että kuluttajat tarvitsevat tietoa terveellisestä ja edullisesta kotiruoasta. Ostoskorista tulee edullisempi, kun se täytetään kauden raaka-aineilla ja ruoka valmistetaan itse. Näin ruoasta tulee myös maukkaampaa.

Marthaförbundet esitteli neljä kausiruokakoria vuoden 2013 aikana. Hanke järjestettiin pitkälti sosiaalisen median kautta, mutta teemaa nostettiin esiin myös päivälehdissä. Yksi hankkeen tärkeimmistä toteuttamistavoista on kuitenkin ollut suora kontakti kuluttajien kanssa.

Ruoanlaittokursseilta käytännön oppia

Jokaisesta ruokakorista järjestettiin ruoanlaittokursseja. Kursseilla opittiin hyödyntämään jokaisen kauden raaka-aineita entistä tehokkaammin. Myös raaka-aineiden alkuperää pohdittiin: oliko ruoka peräisin esimerkiksi naapurikylän kalastajilta, pienistä lähileipomoista tai suoraan tilalta tuotteitaan myyviltä perunanviljelijöiltä. Vuoden aikana käytännön kursseihin osallistui myös yli 500 nuorta.

– Ruoanlaittokurssimme ovat olleet tavattoman antoisia. Erityisesti iloitsen siitä, että olemme tavoittaneet nuoria kuluttajia ja päässeet kertomaan heille elintarvikeketjusta, Eriksson kertoo.

– Nuoret ovat tulevaisuuden kuluttajia. Toivomme heidän tekevän järkeviä valintoja yhteisen ympäristömme ja elävän ruokakulttuurin hyväksi. Kun ruoanvalmistukseen käytetään hyviä, tuoreita raaka-aineita ja omaa aikaa, ruokaa ei tule niin helposti heitettyä roskiin. Ruokahan on käsityötä – nautintoa kaikille aisteille, Eriksson pohtii.

Reseptit tallessa

Kaikki hankkeen reseptit ovat Marthaförbundetin kotitalousneuvojien käsialaa. Talousneuvojamme Janine Smeds on laskenut jokaiselle reseptille annoshinnan ja tullut siihen tulokseen, että kotiruoka on edullisempaa kuin esimerkiksi vastaava määrä eineksiä. Myös kotona valmistettu lähi- ja luomuruoka on eineksiä edullisempaa.

Reseptit on koottu reseptivihkoseksi, josta on helppo löytää kauden raaka-aineet ja niiden käyttötavat. Marthaförbundetissa jatketaan työtä kausiruoan puolesta myös tämän hankkeen jälkeen ja reseptivihkoa käytetään myös tämän vuoden ruoanlaittokursseilla.

– Haluamme tiedottaa näistä asioista myös tulevaisuudessa. Rakkaudella valmistetun, aidon lähiruoan tulisi olla itsestäänselvyys kaikissa perheissä. Jatkamme valistustyötämme siihen saakka, kun tästä on tullut totta. Rakkaudesta ruokaan, Eriksson kiteyttää.

Reseptivihkonen "Marthas matkorg – matglädje för varje säsong" on tilattavissa postimaksua vastaan osoitteesta www.martha.fi. Vieraile myös sivustollamme recept.martha.fi, josta löydät lisäinspiraatiota kausituotteista koostuvaan ruokakoriisi.

Teksti: Frida Nylund, hankkeen vetäjä, kehityspäällikkö, Marthaförbundet
Käännös: Semantix
Kuvat: Marthaförbundet

Kesäkeitto on nimensä mukaisesti kesäsesongin ruoka.

Kesäkeitto (6 annosta, 1,27 € / annos)
1 kukkakaali
1 nippu porkkanoita
½ nippu kevätsipulia
1 pieni kapallinen (2 l) herneitä
1 lipstikan oksa
muutama persiljanoksa
8–9 dl vettä
1 tl suolaa
3 rkl vehnäjauhoa
4 dl kermamaitoa (2 dl maitoa + 2 dl kermaa)
2 rkl voita
 
Puhdista ja paloittele kasvikset. Keitä vesi kiehuvaksi. Lisää persiljanoksat, lipstikka, porkkanat, kukkakaali, sipuli ja lopuksi herneet. Keitä kasvikset vähässä vedessä pehmeiksi. Lisää kermamaito, mutta säästä 1 dl suurustukseen. Sekoita jauhot 1 desilitraan kermamaitoa. Lisää lopuksi voinokare, tarkista maku ja leikkaa keiton päälle runsaasti persiljaa. Poimi paksuimmat persiljanoksat ja lipstikanoksa pois keitosta ennen tarjoilua.

Lähiruokayrittäjän työkirja opastaa kilpailukykyiseen liiketoimintaan

MTT:n koordinoiman ja MMM:n Lähiruokaohjelman rahoittamassa FOREFOOD-hankkeessa edistettiin lähiruoan tarjonnan ja kysynnän kohtaamista lisäämällä muun muassa tietoa siitä, miten lähiruokayritysten arvolupaukset täyttävät kuluttajien odotukset. 

Lisäksi hankkeessa tunnistettiin lähiruokayrittäjien liiketoimintamahdollisuuksia ja eriteltiin lähiruoan jakelukanavia niiden ongelmien ja kehittämiskohteiden tunnistamiseksi. Hankkeessa tutustuttiin myös kansainvälisiin lähiruokayrityksiin ja tuotiin sieltä onnistuneita tarjontakonsepteja suomalaisten lähiruokayrittäjien hyödynnettäväksi.

Kohtaavatko lähiruokayrittäjien lupaukset kuluttajien odotukset?

Hankkeen tulosten mukaan kuluttajat liittävät lähiruokaan paljon myönteisiä mielikuvia. Nämä liittyvät makuun, alkuperään, pienimuotoisuuteen, käsityömäisyyteen ja lyhyeen ketjuun ja etäisyyteen. Sen sijaan lähiruoan hintaa pidetään korkeana.

Elämyksellisyyden ohella kuluttajien kaiken läpäisevä toive on helppous. Lähiruoan tulisi olla kohtuullisen helposti ja vaivattomasti kuluttajien saatavilla. Kuluttajien lähiruokaan liittämät odotukset voidaan kiteyttää ajatukseen: helppoa herkkua hyvässä seurassa.

Tulokset osoittavat, että lähiruokayrittäjien arvolupaukset perustuvat pitkälle tuotteen makuun ja laatuun. Esimerkiksi palveluita tai elämyksellisyyttä ei niinkään lupauksissa korosteta. Monille kuluttajille on epäselvää, miksi kannattaisi suosia lähiruokaa ja mitä kuluttajat hyötyvät lähiruokayrittäjän tarjoamasta.

Monien lähiruokayrittäjien onkin syytä tarkastella tuottamaansa arvoa asiakkaan silmin ja miettiä, miten viestisi tuotteidensa ja palveluidensa hyödyistä asiakkaille. Hankkeen tulokset kannustavat lähiruokayrittäjiä entistä enemmän osallistamaan kuluttajat ja muut asiakkaat tuotteidensa, palveluidensa ja arvolupaustensa kehittämiseen ja pohtimaan, mihin markkinoilla olevaan tarpeeseen lähiruokayrittäjän tuotteet ja palvelut vastaavat.

Tulevaisuuden trendit näkyvät myös liiketoimintamahdollisuuksissa
Lähiruokayrittäjien liiketoimintamahdollisuudet ovat monesti tarjontalähtöisiä ja ne perustuvat olemassa oleviin rakenteisiin eivätkä niinkään asiakkaiden ongelmiin ja tarpeisiin. Tutkimuksen yrityksistä lähes puolet oli käynnistänyt toimintansa maatilalla, joka on luonut pohjan yritykset liiketoiminnalle.

Erilaiset tulevaisuuden trendit ja muutosvoimat tulevat kuitenkin muuttamaan tapoja, joilla lähiruokaa tuotetaan, tarjoillaan ja kulutetaan. Tämä tulee näkymään tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksissa. Esimerkiksi yhteisöllisyyden merkitys, urbaani lähiruoka, uudet viljelymenetelmät ja omaperäiset tavat pakata ja muotoilla tuotteita sekä rakentaa niiden ympärille palveluja voivat tulevaisuudessa toimia lähtökohtana uudelle lähiruokaliiketoiminnalle.

Kohti uutta, kilpailukykyistä liiketoimintaa
Hankkeen tuotoksena syntyi teos Lähiruokayrittäjän työkirja – Uuden liiketoiminnan kehittäminen. Käytännönläheinen työkirja on suunnattu lähiruokayrittäjille. Kirja vie lukijansa matkalle kohti uutta liiketoimintaa ja liiketoimintamallia.

Kirja esittää lukijalleen joukon kysymyksiä ja haastaa muun muassa pohtimaan, minkälaista hyötyä asiakkaat kokevat tuotteista ja palveluista saavansa. Matkan varrella lukijalle tarjoillaan polttoaineeksi mielenkiintoisia yritysesimerkkejä kotimaasta ja ulkomailta sekä kerrotaan hankkeessa tuotettuja tutkimustuloksia sopivina haarukkapaloina.

Työkirja löytyy osoitteesta www.mtt.fi\lahiruokatyokirja. Lisää hankkeen tuloksista on luettavissa syyskuussa 2014 ilmestyvästä hankkeen loppuraportista, joka julkaistaan MTT:n Raportti-sarjassa.

Tutkimustulokset perustuvat kolmeen syksyllä 2013 toteutettuun kuluttajaryhmäkeskusteltuun ja 17 lähiruokayrittäjälle tehtyyn haastatteluun Etelä-Savossa, Pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa sekä ulkomaisten lähiruokayritysten valioanalyysiin. Hankkeen muut tutkimustahot ovat Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto.

Teksti: tutkija Lotta Heikkilä (MTT), professori Johanna Mäkelä (Helsingin yliopisto), tutkimusjohtaja Markku Virtanen (Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus) ja tutkija Anna Kirveennummi (Turun ylipiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus)
Työkirjan kannen kuva: Elena Elisseeva

Maakuntiin töitä ja euroja lähiruoan käyttöä lisäämällä

Elintarviketeollisuuden vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on yli 13 miljardia euroa ja alat työllistävät noin kahdeksan prosenttia maamme työllisistä. Tämä selviää kesäkuussa päättyneestä Lähiruokaohjelman rahoittamasta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeesta. 

Hankkeessa saatiin tietoa myös paikallisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden käytöstä elintarvikealan yrityksissä ja julkisissa ammattikeittiöissä. Suomalaiset jalostavat elintarvikealan yritykset käyttävät tuotannossaan kohtuullisesti lähellä tuotettuja raaka-aineita, keskimäärin 23 prosenttia kaikista alkutuotannon raaka-aineista. Muualta Suomesta ostetaan noin puolet ja ulkomailta noin neljännes raaka-aineista. Osuudet vaihtelevat suuresti eri maakuntien välillä.

Leipää ja vihanneksia omasta maakunnasta
Suomalaiset hankintarenkaat ja -yksiköt ostavat elintarvikkeista julkisten ammattikeittiöiden käyttöön keskimäärin noin 15 prosenttia omasta maakunnasta. Noin 65 prosenttia ostoista tehdään muualta Suomesta ja noin viidennes ulkomailta. Vaikka oman maakunnan osuus ei olekaan kovin korkea, on kotimaisuusaste kuitenkin hyvä.

Omasta maakunnasta ostettujen tuotteiden osuus vaihtelee melko suuresti maakunnittain, noin viidestä prosentista 25 prosenttiin. Yleisimmin omasta maakunnasta ostetaan leipää ja muita leipomotuotteita, kasviksia, marjoja sekä maito- ja lihatuotteita.

Vastaajat uskoivat oman maakunnan ostojen kasvavan hieman: vuonna 2020 lähiostojen osuuden uskottiin nousevan noin 20 prosenttiin. Toisaalta myös ulkomaisten tuotteiden osuuden uskottiin kasvavan noin 25 prosenttiin. Tällöin julkisten elintarvikehankintojen kotimaisuusaste laskisi.

Työtä ja hyvinvointia! -raportin kansikuva

Lähiruoalla merkittävä työllisyys- ja talousvaikutus
Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat merkittäviä toimialoja maakuntatasolla, mutta myös koko maan tasolla. Maatalouden vaikutus koko Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli yli 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutukset otetaan huomioon.

Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.

Koko Suomen tasolla maatalouden työllisyyskerroin on 1,1, mikä tarkoittaa sitä, että yksi maatalouden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 0,1 muuta. Vastaavasti elintarviketeollisuudessa koko Suomen tasoinen työllisyyskerroin on 2,5. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 1,5 muuta henkilöä. Näistä 1,0 kohdistuu muuhun elintarvikeketjuun ja 0,5 aluetalouden muihin toimialoihin.

Tulevaisuuden lisäyksen julkiskeittiöiden lähiruokaostoissa vaikuttaisivat maakuntien työllisyyteen positiivisesti kymmeninä, jopa satoina työpaikkoina.  

Lähiruoka kunnan hankintastrategiaan
Lähiruoan systemaattinen hankinta ja käyttö julkisella sektorilla on ensisijaisesti arvovalinta ja
vaatii poliittista tahtotilaa sekä useiden tahojen välistä yhteistyötä. Yleensä julkisiin elintarvikehankintoihin varattuja määrärahoja ei ole mahdollista korottaa, joten ratkaisuja lähiruoan lisäämiseksi on löydettävä jostain muualta. Hyviksi osoittautuneita keinoja ovat mm. ruokalistojen ja reseptien tarkempi suunnittelu tai huomion kiinnittäminen hävikkiin.

Perusta lähiruoan käytön edistämiseksi tulisi luoda kunnissa jo strategiatasolla. Jos kunnassa halutaan sitoutua lähiruoan käyttämiseen ja käytön lisäämiseen, on se konkretisoitava kirjoittamalla asia esimerkiksi hankintastrategiaan. Asiakirja velvoittaa hankinnoista vastaavia tekemään elintarvikeostot enenevässä määrin paikallisesti.

Jo hankintojen valmisteluvaiheessa tuottajat, ammattikeittiöiden edustajat, hankinnoista vastaavat ja kuntapäättäjät tulisi saada yhdessä pohtimaan, mitä kunnassa oikeasti halutaan ostaa ja miten se tulisi tarjouspyyntöön määritellä laadullisilla kriteereillä.

Miksi lähiruokaa tulisi siis suosia myös julkisella sektorilla ja miten se tapahtuu? Perustelut käytön lisäämiselle voivat olla hyvin monenlaisia. Kuluttajat haluavat tietää syömänsä ruoan alkuperän, mikä tulee näkymään yhä enemmän myös julkisella sektorilla. Asiakaslähtöisyys korostuu tulevaisuudessa myös julkisessa ruokailussa. Tämä kehitys vaatii myös kuntapäättäjien kiinnostusta ja sitoutumista asiaan.

Monipuolisen lähielintarviketuotannon säilyminen ja uusien tuotantovaihtoehtojen syntyminen alueella elävöittää elinkeinoelämää laajemmaltikin ja lisää yleistä hyvinvointia. Lähiruoan suosiminen voi olla kunnalle myös imagotekijä, jota on mahdollista hyödyntää kunnan matkailumarkkinoinnissa.

Ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, lähiruokaa suosimalla panostetaan samalla myös alueen talouteen ja työllisyyteen. Kannattava ja kestävä kotimainen raaka-ainetuotanto ja elintarvikejalostus ovat kaikkien suomalaisten etu. Monipuolisen lähituotannon säilyminen Suomen maakunnissa säilyttää paikallista ruokaperinnettä myös tuleville sukupolville. Huomioidaan kestävä kehitys siis koko ketjussa pellolta pöytään.

Teksti: Leena Viitaharju, projektipäällikkö, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Kuva: Sami Tantarimäki

Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä -hankkeen tutkimusta varten kerättiin aineistoa kahden kyselyn avulla. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 778 yritysvastauksesta ja 69 hankintarengasvastauksesta.

Julkaisu: Viitaharju Leena, Määttä Susanna, Hakala Outi, Törmä Hannu (2014) Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 118.

*Ingressi päivitetty 20.8.2014

Kasarmitorilla saa syödä keskiviikkoisin ilman sääntöjä

Keskiviikkona 16.7. Kasarmitorille kerääntyi mutkittelevia ihmisjonoja värikkäiden rekkojen ympärille. Kaartin kaupungissa järjestettiin ensimmäistä kertaa tänä kesänä Street Food Carnival -tapahtuma, jonka ideana on koota katuruokaa tarjoavat ruokarekat samaan paikkaan. Tapahtuma tulee jatkumaan jokaviikkoisena läpi kesän.

Ruokarekkojen menut ovat lyhyitä, mutta ne vaikuttavat tarkkaan mietityiltä. Yhdestä rekasta saa gourmet currymakkaraa, toinen tarjoaa poroa burgerin välissä. Ihmisiä riittää pitkäksi jonoksi jokaisen rekan luukulle, niitä on rivissä yhteensä viisi kappaletta.

Tapahtuman perustaja ravintoloitsija Richard McCormick’s näkee katuruuan suosion johtuvan ihmisten kaipaamasta muutoksesta.

-Ihmiset haluavat jotain uutta. Fine dining ei ole enää se juttu, vaan ihmiset tahtovat syödä ilman hienon ravintolaympäristön sääntöjä, rennosti, kunnioittaen hyviä raaka-aineita, McCormick’s summaa.

Rennon oloinen ravintoloitsija jatkaa, että intohimo ruuanlaittoon näkyy siinä, että esimerkiksi hampurilaiset ovat parempia kuin ketjuravintoloissa.

-Raaka-aineina pyrin käyttämään mahdollisimman paljon luomua ja tekemään ympäristöä säästäviä valintoja. Salaatit tulevat lähiyrittäjiltä ja leivän leivomme itse.

Tällä hetkellä ruokarekat ovat vielä harvinainen näky katukuvassa tapahtumien ja festareiden ulkopuolella. McCormick’sin haaveena on, että vielä joskus ruokaa voisi tarjota nälkäisille myös arkena ja öisin.

Street Food Carnival, Kasarmitori, keskiviikkoisin klo 16.00-21.00

Teksti ja kuva: Marianna Laitinen

Maistuva ammatti tekee elintarvikealaa kiinnostavaksi nuorille

Maistuva ammatti -hanke sai nuoret liikkeelle ja hakemaan alan koulutuspaikkoja yhteishaussa. Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoittaman hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Teija Sinisalo Ammattiliitto Prosta: ”Vetovoimaisuus on kasvanut OKM:n ammatillisen koulutuksen tilastojen valossa viimeisenä kahtena vuonna. Samansuuntaisia tuloksia saimme Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksen mukaan vetovoimavertailussa vuosina 2009–2012.”

– Esimerkiksi meijerialalle oli selkeästi hakijoita enemmän kuin aikaisempina vuosina. Viime keväänä kaikkia hakijoita oli kolme kertaa aloituspaikkojen verran, ensisijaisia hakijoita tuplasti aloituspaikkoihin nähden, kertoo Tomi Seppä Meijerialan Ammattilaiset ry:stä.

– Kun hankkeen tavoitteena on ollut kertoa elintarvikealan ammateista mielenkiintoisina uravaihtoehtoina peruskoulun ja lukion päättäville nuorille, olemme käyttäneet kanavina erityisesti opettajia ja opoja. Olemme viestinnässä nojanneet vahvasti verkkoon ja olleet näkyvillä varsinkin yhteishaun aikaan, selvittää tiedottaja Noora Niemelä Elintarviketeollisuusliitosta.

– Verkkoon tehdyistä ammattiesittelyvideoista tuli laadukkaita, ja niitä on lainattu myös muihin tilaisuuksiin, kuten Ruokatiedon järjestämään Ruokavisaan ja siten Elma-messuille. Näin olemme laajentaneet omaa näkyvyyttämme ja yhteistyötä yli hankkeen rajojen. 

– Halusimme nostaa alan imagoa ja sitä kautta lisätä koulutuspaikkojen vetovoimaisuutta. Siksi pohdimme tarkasti hankkeen visuaalista ilmettä ja saimmekin yhteistyökumppanin avulla raikkaan ja puhuttelevan ilmeen, joka ei ole vanhentunut muutamassa vuodessa. Kiinnostusta hanketta kohtaan oli omien jäsentemme lisäksi muun muassa Turun Sanomilla, jonne toimittaja teki aiheesta laajan jutun, kertoo Heidi Hännikäinen Agronomiliitosta.

Maistuva ammatti -hankkeessa on ollut mukana elintarvikealan työmarkkinajärjestöt: Elintarviketeollisuusliitto (ETL) työnantajien puolelta, ylempiä toimihenkilöitä on edustanut Agronomiliitto, toimihenkilöitä Ammattiliitto Pro ja Meijerialan Ammattilaiset (MVL) ja tuotannon työntekijöitä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto (SEL).

– Yksi tavoitteista oli alan toimijoiden yhteistyön syventäminen. Se on tämän hankkeen tiimoilta toteutunut. Olemme suunnitellet ja toteuttaneet hanketta hyvässä yhteishengessä. Ohjausryhmätyöskentely on ollut aktiivista ja olemme tutustuneet eri liittojen toimintatapoihin ja löytäneet yhteisiä näkökulmia aiheisiin. Hankkeen ideana oli luoda pohja monivuotiselle yhteiselle viestintäsuunnitelmalle ja jatkamme yhdessä suunnitelmallisesti myös hankerahoituksen päätyttyä, kertoo Jaana Saaranen SEL ry:stä.

Teksti: Maija Soljanlahti, viestintäpäällikkö, Agronomiliitto ry

Esite kotimaisesta viljaketjusta julkaistu suomeksi ja englanniksi

Suomalaisen viljaketjun vahvuudet ovat alkutuotannossa, puhtaassa maaperässä ja ilmastossa. Logistiikkaketju tiloilta viljakauppaan, teollisuuteen ja satamiin on lyhyt ja tehokas. Suomessa alkutuotantoa ja koko elintarvikeketjua valvotaan monessa vaiheessa tarkasti, jotta kuluttajien lautasella oleva ruoka olisi turvallista.

Vilja-alan yhteistyöryhmässä (VYR) on tehty keväällä 2014 yhdessä ketjun toimijoiden kanssa esite viljojen ja öljykasvien tuotannosta Suomessa. Esitteessä kuvataan suomalaisen tuotannon erityispiirteitä, tuotantoa ja käytännössä viljan tietä pellolta kuluttajan ruokapöytään.

Viljojen ja öljykasvien tuotantoa kuvaava esite on tehty englanniksi ja suomeksi. Englanninkielinen esite pääsee toivottavasti vilja- ja öljykasvisektorin toimijoiden ja viranomaisten kautta ahkeraan käyttöön, kun suomalaista maataloustuotantoa esitellään maailmalla!

Agricultural production in northern conditions

Do you know what cereal and oilseed crops are produced in Finland and how they are produced? Now there is easy way to find out! Finnish Cereal Committee (VYR) has prepared in co-operation with grain chain actors a brochure about production of cereal and oilseed crops in Finland! Brochure is available in English and in Finnish!

Lue lisää - read more:

• Viljojen ja öljykasvien tuotanto Suomessa, esite (pdf, 10 sivua)
• Production of cereal and oilseed crops in Finland, brochure (pdf, 10 pages)
• Production of cereal and oilseed crops in Finland, leaflet (pdf, 1 page)

Esitteistä ei ole otettu painoksia, mutta ne voi tulostaa VYR:n nettisivuilta. Mikäli tarvitsette esitteestä suuremman version parempilaatuisine kuvineen, niin otattehan yhteyttä: kati.lassi[at]vyr.fi

Teksti: Kati Lassi, suunnittelija, VYR
Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Vilja-alan yhteistyöryhmä on suomalaisen vilja- ja öljykasviketjun yhteinen kehittämisorganisaatio, jota maa- ja metsätalousministeriö tukee.

Okra-maatalousnäyttely 2.-5.7.2014

Nelipäiväinen Okra-maatalousnäyttely järjestettiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla Oripäässä. Mukana Luonnonvarat-teltassa olivat maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Suomen Metsäkeskus, Maaseutuverkosto, Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) ja eläinsuojeluasiamies.

Keskiviikkona maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo kiersi maatalousnäyttelyä ja osallistui laidunkalkkunan grillaamiseen. Keittiömestarit Jukka Turta ja Raymond Wesander opastivat vieressä.






DG AGRI:n varapääjohtaja Mihail Dumitru tutustui Okrassa suomalaiseen maatalouteen.

Luonnonvarat-teltassa kävi säpinä. Kouluikäisille oli tarjolla tabletilla toimiva maatilapeli ja luomukyselyyn vastanneet saivat palkinnoksi luomuspelttiä.

 

 

Maa- ja metsätalousministeriön grillausteltalla herkuteltiin eri tuottajien tarjoamilla ykköslaatuisilla lihoilla, joiden valmistamisessa keittiömestarit Raymond Wesander ja Jukka Turta pistivät parastaan.

Näyttelyn aikana teltalla nähtiin monenlaisia vieraita aina Okra-isäntä Jukka Isotalosta lähtien.

Herkkuja tarjoiltiin Okra-yleisölle suoraan grillistä. Grillausta seuraamaan tulleet saivat myös herneitä maistellakseen.

Okrassa tapahtui näyttelyviikon aikana monenlaista. Yleisö sai seurata Mehtätivolin järjestämää tulishowta Luonnonvarat-teltan ulkopuolella ja ihmetellä lehmänäyttelyitä. Perheen pienimmät saivat kokea aitoa maalaistunnelmaa oljista tehdyssä pomppulinnassa.

Kuvat: Marianna Laitinen ja Pekka Väisänen