tiistai 22. heinäkuuta 2014

Maakuntiin töitä ja euroja lähiruoan käyttöä lisäämällä

Elintarviketeollisuuden vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on yli 13 miljardia euroa ja alat työllistävät noin kahdeksan prosenttia maamme työllisistä. Tämä selviää kesäkuussa päättyneestä Lähiruokaohjelman rahoittamasta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeesta

Hankkeessa saatiin tietoa myös paikallisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden käytöstä elintarvikealan yrityksissä ja julkisissa ammattikeittiöissä. Suomalaiset jalostavat elintarvikealan yritykset käyttävät tuotannossaan kohtuullisesti lähellä tuotettuja raaka-aineita, keskimäärin 23 prosenttia kaikista alkutuotannon raaka-aineista. Muualta Suomesta ostetaan noin puolet ja ulkomailta noin neljännes raaka-aineista. Osuudet vaihtelevat suuresti eri maakuntien välillä.

Leipää ja vihanneksia omasta maakunnasta

Suomalaiset hankintarenkaat ja -yksiköt ostavat elintarvikkeista julkisten ammattikeittiöiden käyttöön keskimäärin noin 15 prosenttia omasta maakunnasta. Noin 65 prosenttia ostoista tehdään muualta Suomesta ja noin viidennes ulkomailta. Vaikka oman maakunnan osuus ei olekaan kovin korkea, on kotimaisuusaste kuitenkin hyvä.

Omasta maakunnasta ostettujen tuotteiden osuus vaihtelee melko suuresti maakunnittain, noin viidestä prosentista 25 prosenttiin. Yleisimmin omasta maakunnasta ostetaan leipää ja muita leipomotuotteita, kasviksia, marjoja sekä maito- ja lihatuotteita.

Vastaajat uskoivat oman maakunnan ostojen kasvavan hieman: vuonna 2020 lähiostojen osuuden uskottiin nousevan noin 20 prosenttiin. Toisaalta myös ulkomaisten tuotteiden osuuden uskottiin kasvavan noin 25 prosenttiin. Tällöin julkisten elintarvikehankintojen kotimaisuusaste laskisi.


Työtä ja hyvinvointia! -raportin kansikuva
Lähiruoalla merkittävä työllisyys- ja talousvaikutus
Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat merkittäviä toimialoja maakuntatasolla, mutta myös koko maan tasolla. Maatalouden vaikutus koko Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli yli 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutukset otetaan huomioon.

Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.

Koko Suomen tasolla maatalouden työllisyyskerroin on 1,1, mikä tarkoittaa sitä, että yksi maatalouden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 0,1 muuta. Vastaavasti elintarviketeollisuudessa koko Suomen tasoinen työllisyyskerroin on 2,5. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 1,5 muuta henkilöä. Näistä 1,0 kohdistuu muuhun elintarvikeketjuun ja 0,5 aluetalouden muihin toimialoihin.

Tulevaisuuden lisäyksen julkiskeittiöiden lähiruokaostoissa vaikuttaisivat maakuntien työllisyyteen positiivisesti kymmeninä, jopa satoina työpaikkoina.  

Lähiruoka kunnan hankintastrategiaan
Lähiruoan systemaattinen hankinta ja käyttö julkisella sektorilla on ensisijaisesti arvovalinta ja
vaatii poliittista tahtotilaa sekä useiden tahojen välistä yhteistyötä. Yleensä julkisiin elintarvikehankintoihin varattuja määrärahoja ei ole mahdollista korottaa, joten ratkaisuja lähiruoan lisäämiseksi on löydettävä jostain muualta. Hyviksi osoittautuneita keinoja ovat mm. ruokalistojen ja reseptien tarkempi suunnittelu tai huomion kiinnittäminen hävikkiin.

Perusta lähiruoan käytön edistämiseksi tulisi luoda kunnissa jo strategiatasolla. Jos kunnassa halutaan sitoutua lähiruoan käyttämiseen ja käytön lisäämiseen, on se konkretisoitava kirjoittamalla asia esimerkiksi hankintastrategiaan. Asiakirja velvoittaa hankinnoista vastaavia tekemään elintarvikeostot enenevässä määrin paikallisesti.

Jo hankintojen valmisteluvaiheessa tuottajat, ammattikeittiöiden edustajat, hankinnoista vastaavat ja kuntapäättäjät tulisi saada yhdessä pohtimaan, mitä kunnassa oikeasti halutaan ostaa ja miten se tulisi tarjouspyyntöön määritellä laadullisilla kriteereillä.

Miksi lähiruokaa tulisi siis suosia myös julkisella sektorilla ja miten se tapahtuu? Perustelut käytön lisäämiselle voivat olla hyvin monenlaisia. Kuluttajat haluavat tietää syömänsä ruoan alkuperän, mikä tulee näkymään yhä enemmän myös julkisella sektorilla. Asiakaslähtöisyys korostuu tulevaisuudessa myös julkisessa ruokailussa. Tämä kehitys vaatii myös kuntapäättäjien kiinnostusta ja sitoutumista asiaan.

Monipuolisen lähielintarviketuotannon säilyminen ja uusien tuotantovaihtoehtojen syntyminen alueella elävöittää elinkeinoelämää laajemmaltikin ja lisää yleistä hyvinvointia. Lähiruoan suosiminen voi olla kunnalle myös imagotekijä, jota on mahdollista hyödyntää kunnan matkailumarkkinoinnissa.

Ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, lähiruokaa suosimalla panostetaan samalla myös alueen talouteen ja työllisyyteen. Kannattava ja kestävä kotimainen raaka-ainetuotanto ja elintarvikejalostus ovat kaikkien suomalaisten etu. Monipuolisen lähituotannon säilyminen Suomen maakunnissa säilyttää paikallista ruokaperinnettä myös tuleville sukupolville. Huomioidaan kestävä kehitys siis koko ketjussa pellolta pöytään.

Teksti: Leena Viitaharju, projektipäällikkö, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Kuva: Sami Tantarimäki


Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä -hankkeen tutkimusta varten kerättiin aineistoa kahden kyselyn avulla. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 778 yritysvastauksesta ja 69 hankintarengasvastauksesta.

Julkaisu: Viitaharju Leena, Määttä Susanna, Hakala Outi, Törmä Hannu (2014) Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 118.

*Ingressi päivitetty 20.8.2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti