perjantai 25. heinäkuuta 2014

Lähiruokayrittäjän työkirja opastaa kilpailukykyiseen liiketoimintaan

MTT:n koordinoiman ja MMM:n Lähiruokaohjelman rahoittamassa FOREFOOD-hankkeessa edistettiin lähiruoan tarjonnan ja kysynnän kohtaamista lisäämällä muun muassa tietoa siitä, miten lähiruokayritysten arvolupaukset täyttävät kuluttajien odotukset. 

Lisäksi hankkeessa tunnistettiin lähiruokayrittäjien liiketoimintamahdollisuuksia ja eriteltiin lähiruoan jakelukanavia niiden ongelmien ja kehittämiskohteiden tunnistamiseksi. Hankkeessa tutustuttiin myös kansainvälisiin lähiruokayrityksiin ja tuotiin sieltä onnistuneita tarjontakonsepteja suomalaisten lähiruokayrittäjien hyödynnettäväksi.

Kohtaavatko lähiruokayrittäjien lupaukset kuluttajien odotukset?

Hankkeen tulosten mukaan kuluttajat liittävät lähiruokaan paljon myönteisiä mielikuvia. Nämä liittyvät makuun, alkuperään, pienimuotoisuuteen, käsityömäisyyteen ja lyhyeen ketjuun ja etäisyyteen. Sen sijaan lähiruoan hintaa pidetään korkeana.

Elämyksellisyyden ohella kuluttajien kaiken läpäisevä toive on helppous. Lähiruoan tulisi olla kohtuullisen helposti ja vaivattomasti kuluttajien saatavilla. Kuluttajien lähiruokaan liittämät odotukset voidaan kiteyttää ajatukseen: helppoa herkkua hyvässä seurassa.

Tulokset osoittavat, että lähiruokayrittäjien arvolupaukset perustuvat pitkälle tuotteen makuun ja laatuun. Esimerkiksi palveluita tai elämyksellisyyttä ei niinkään lupauksissa korosteta. Monille kuluttajille on epäselvää, miksi kannattaisi suosia lähiruokaa ja mitä kuluttajat hyötyvät lähiruokayrittäjän tarjoamasta.

Monien lähiruokayrittäjien onkin syytä tarkastella tuottamaansa arvoa asiakkaan silmin ja miettiä, miten viestisi tuotteidensa ja palveluidensa hyödyistä asiakkaille. Hankkeen tulokset kannustavat lähiruokayrittäjiä entistä enemmän osallistamaan kuluttajat ja muut asiakkaat tuotteidensa, palveluidensa ja arvolupaustensa kehittämiseen ja pohtimaan, mihin markkinoilla olevaan tarpeeseen lähiruokayrittäjän tuotteet ja palvelut vastaavat.

Tulevaisuuden trendit näkyvät myös liiketoimintamahdollisuuksissa
Lähiruokayrittäjien liiketoimintamahdollisuudet ovat monesti tarjontalähtöisiä ja ne perustuvat olemassa oleviin rakenteisiin eivätkä niinkään asiakkaiden ongelmiin ja tarpeisiin. Tutkimuksen yrityksistä lähes puolet oli käynnistänyt toimintansa maatilalla, joka on luonut pohjan yritykset liiketoiminnalle.

Erilaiset tulevaisuuden trendit ja muutosvoimat tulevat kuitenkin muuttamaan tapoja, joilla lähiruokaa tuotetaan, tarjoillaan ja kulutetaan. Tämä tulee näkymään tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksissa. Esimerkiksi yhteisöllisyyden merkitys, urbaani lähiruoka, uudet viljelymenetelmät ja omaperäiset tavat pakata ja muotoilla tuotteita sekä rakentaa niiden ympärille palveluja voivat tulevaisuudessa toimia lähtökohtana uudelle lähiruokaliiketoiminnalle.

Kohti uutta, kilpailukykyistä liiketoimintaa
Hankkeen tuotoksena syntyi teos Lähiruokayrittäjän työkirja – Uuden liiketoiminnan kehittäminen. Käytännönläheinen työkirja on suunnattu lähiruokayrittäjille. Kirja vie lukijansa matkalle kohti uutta liiketoimintaa ja liiketoimintamallia.

Kirja esittää lukijalleen joukon kysymyksiä ja haastaa muun muassa pohtimaan, minkälaista hyötyä asiakkaat kokevat tuotteista ja palveluista saavansa. Matkan varrella lukijalle tarjoillaan polttoaineeksi mielenkiintoisia yritysesimerkkejä kotimaasta ja ulkomailta sekä kerrotaan hankkeessa tuotettuja tutkimustuloksia sopivina haarukkapaloina.

Työkirja löytyy osoitteesta www.mtt.fi\lahiruokatyokirja. Lisää hankkeen tuloksista on luettavissa syyskuussa 2014 ilmestyvästä hankkeen loppuraportista, joka julkaistaan MTT:n Raportti-sarjassa.

Tutkimustulokset perustuvat kolmeen syksyllä 2013 toteutettuun kuluttajaryhmäkeskusteltuun ja 17 lähiruokayrittäjälle tehtyyn haastatteluun Etelä-Savossa, Pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa sekä ulkomaisten lähiruokayritysten valioanalyysiin. Hankkeen muut tutkimustahot ovat Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto.

Teksti: tutkija Lotta Heikkilä (MTT), professori Johanna Mäkelä (Helsingin yliopisto), tutkimusjohtaja Markku Virtanen (Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus) ja tutkija Anna Kirveennummi (Turun ylipiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus)
Työkirjan kannen kuva: Elena Elisseeva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti