Brainstorming ruoan ilmastovaikutuksen pienentämiseksi

Voidaanko ruoan tuotannon ja kulutuksen negatiivista vaikutusta ilmastoon vähentää? Mitä konkreettisia keinoja resurssien viisaaseen käyttöön on löydettävissä? Näistä aiheista kuultiin ja keskusteltiin kesäkuun alussa Säätytalolla, missä maa- ja metsätalousministeriö järjesti keskustelutilaisuuden ”Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia”. Paikalla oli lähes 50 asiasta kiinnostunutta tutkijaa, virkamiestä, viljelijää, kehittäjää ja kuluttajaa. 

Tilaisuuden avanneen MMM:n ylijohtaja Veli-Pekka Talvelan mukaan ruoantuotannon tulee sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Muuttuviin olosuhteisiin etsitään toimintamalleja MMM:ssä valmisteilla olevassa maatalouden ilmasto-ohjelmassa. Keskustelutilaisuuden tulokset täydentävät maatalouden ilmasto-ohjelmaa.

Ruoka- ja energiavalinnoilla on väliä

Ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä kertoi keskeisimmistä muutostarpeista ruokaketjussa siirryttäessä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. Hänen mukaansa suopeltojen päästöt tulee minimoida, ruokatottumuksia tulee muokata vähähiilisemmäksi, ruokahävikki tulee minimoida, lanta tulee hyötykäyttää energiantuotannossa ja öljystä tulee päästä eroon viljan kuivauksessa. Kuin vastauksena energianeuvoja Fredrik Ek kertoi puukaasua käyttävästä kuivuri –pilotista.

MTT:n tutkija Karoliina Rimhanen toi esiin erilaisia tilatason päästövähennyskeinoja ja muistutti, että toimien tulee olla myös taloudellisesti kannattavia ja viljelijöiden hyväksyttävissä olevia. Ylitarkastaja Aimo Aalto kertoi TEM:n tavoitteista sähkön pientuotannon esteiden poistamiseksi.

MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren mukaan kuluttajien ruokavalinnoilla on suurin päästövähennyspotentiaali. Ruokavaliomuutoksilla kasvisvoittoisempaan ruokavalioon ja ruokahävikin vähentämisellä hillitään ilmastonmuutosta.

Maatalous on ratkaisu, ei ongelma

Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström kertoi uuden maaseutuohjelman luonnoksesta ja ohjelman läpileikkaavasta ilmasto-teemasta. Tapio-Biströmin mukaan tarvitaan monipuolisia tuotantojärjestelmiä, parempaa riskien hallintaa ja uutta yhteistyötä tuottajien kesken sekä myös tuottajien ja kuluttajien välillä.

Viljelijäpuheenvuoron pitäneen Tuomas Mattilan mukaan maatalous on ratkaisu, ei ongelma. Nimenomaan viljelijällä on halu tehdä sadan vuoden toimintasuunnitelma. Motivaatiota varmasti löytyy tiloilla, jos vain on tarpeeksi tietoa hyvistä käytännöistä. 

Ideointia tulevaisuutta varten

Työpajoissa haettiin villiäkin ideointia resurssiviisaampaan ruoan tuotantoon ja kulutukseen. Ruoan tuotannon suhteen korostettiin sitä, että huomion tulee olla isoissa asioissa: maaperän hiilensidonnassa, lannankäsittelyn tehostamisessa ja turvemaiden viljelykäytännöissä. Viljelijät tarvitsevat työkaluja ja neuvontaa kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta viljelyyn. Uutena avauksena esitettiin, että turvemaille pitäisi miettiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Energiantuotannon ja kulutuksen suhteen korostui niin ikään hyvien esimerkkien tarve. Energiatehokkuudesta tarvitaan vertailutietoa, joka voi kannustaa toimiin myös omalla tilalla. Tällöin viljelijä säästää selvää rahaa. Hajautettuun energiantuotannon mahdollisuuksia ei voi liikaa korostaa. Uusina avauksina tilaisuudessa esitettiin kylien oma sähköntuotanto ja jakelu alueellisessa verkossa, tehtaiden ja kerrostalojen hukkalämmön hyödyntäminen kasvihuoneissa tai kaupunkiviljelyssä (talojen katoilla). Maatilat voivat keskustelijoiden mukaan olla tulevaisuuden biotehtaita.

Kasviskampanjalle kysyntää

Ruoan kulutuksen suhteen todettiin viljelijäpuheenvuoroa mukaillen, että ruoan kulutuksen pitäisi olla ratkaisu ei ongelma. Tarvitaan iloista viestintää kasvisvoittoisen ruokavalion terveyshyödyistä. Koulujen kasvisruokailu (yhtenä vaihtoehtona linjastolla ennen liharuokaa) ja julkkiskokkien kampanja kasvisruoasta voivat osaltaan edistää ruokavaliomuutoksia.

Ruokahävikkiä voidaan vähentää päiväysmerkintöjen lukutaidosta viestimällä. Kuluttajalle tulee osoittaa hävikin rahallinen arvo, jolloin syntyy motivaatio kulutuksen muutoksiin. Uusina avauksina esitettiin kumppanuusmaatalouden lisäämistä; tällöin kuluttajan ja tuottajan välille syntyy kanssakäymistä, joka voi johtaa tuotantotapojen muutoksiin. Lähiruokajakeluiden yhteyteen (esim. suoramyyntitilat) ideoitiin biokaasun tankkausasemaa, jolloin syntyisi uuden tyyppisiä huoltoasemia.

Keskustelutilaisuus oli hieno, positiivinen startti kokonaisvaltaiseen keskusteluun kaikkien ruoan tuotannon ja kulutuksen kanssa tekemisissä olevien tahojen kanssa ilmastovaikutuksesta ja mahdollisuuksista sen pienentämiseen. Kiitos osallistujille, tästä on hyvä jatkaa!

Keskustelutilaisuuden esitykset

Teksti ja kuvat: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö