Onko kaikki EU:n elintarvikelainsäädäntö tarpeen?

EU:n elintarvikelainsäädännön ensisijainen tavoite on varmistaa kuluttajan terveyden ja muun kuluttajansuojan korkea taso. Kuluttajalle myytävien tai tarjoiltavien elintarvikkeiden on oltava turvallisia. Kuluttajaa ei myöskään saa johtaa harhaan. Yksi Euroopan unionin keskeisin periaate on tavaroiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla. Tämä ei onnistu, jos kaikilla on omat säännöt. 

Vain suorat kurkut kelpaavat? Pötyä!

Elintarvikelainsäädännön massiivinen kehittäminen aloitettiin hullun lehmän taudin jälkimainingeissa 1990-luvun lopulla. Tarkastelukulmaa laajennettiin kattamaan elintarvikeketjun kaikkien toimijoiden tehtävät ja vastuut. Elintarviketurvallisuus otettiin huomioon koko elintarvikeketjussa pellolta pöytään. Uuden lainsäädännön taustaksi tehdään EU:ssa vaikutusarvioinnit.

Parhaillaan on käynnissä elintarvikelainsäädännön keskeisten säädösten uudelleenarviointi. Selvitetään, ovatko säädökset edelleen tarkoitukseensa soveltuvia, ovatko tavoitteet relevantteja ja oikeasuhteisia sekä ovatko tavoitteiden saavuttamiseksi osoitetut työkalut toimivia.

Elintarvikkeiden täytyy olla turvallisia alkuperästä riippumatta

Kuluttajat tekevät itse omat valintansa ja tarvitsevat päätöksenteon tueksi riittävät tiedot. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mistä ruoka tulee, missä ja miten se on tuotettu ja tehty sekä minkälaisen reitin se on kulkenut kuluttajan ruokapöytään. Alkuperämerkintöjä koskevia vaatimuksia kehitetään parhaillaan asteittain EU-lainsäädännössä vaikutusarviointien pohjalta.

Uusien merkintävaatimusten luominen ei kuitenkaan paranna kuluttajien luottamusta, jos ei voida riittävällä tavalla varmistaa, että merkinnät ovat oikein. Kaikkien EU:n markkinoilla olevien elintarvikkeiden täytyy olla turvallisia ja lainsäädännön vaatimusten mukaisia siitä riippumatta, mistä maasta ne ovat peräisin. Kuluttajan on voitava luottaa siihen, että alkuperämaata koskeva tieto kuten myös muut elintarvikkeesta annettavat tiedot ovat oikein. Tietojen todentaminen edellyttää elintarvikealan toimijoilta kattavaa jäljitettävyysjärjestelmää.

EU ei uhkaa Suomen marjoja ja sieniä

Villiruoka on päivän trendi. Ruokaa halutaan suoraan puhtaasta luonnosta mahdollisimman prosessoimattomana kuluttajan lautaselle. Villiruokaa ovat marjat, sienet, luonnonyrtit, riista ja kala. Suomalaiset jokamiehenoikeudet. tuovat luonnonantimet varsin laajasti jokaisen ulottuville.  Elintarvikelainsäädäntö ei rajoita luonnonvaraisten kasvien keräämistä omaan käyttöön millään tavalla. Kun luonnontuotteita myydään kuluttajille tai tarjoillaan ravintolassa, toimintaan sovelletaan elintarvikelainsäädännön vaatimuksia esimerkiksi hygieniasta ja muusta elintarviketurvallisuudesta.

Parhaillaan uudistetaan EU:n uuselintarvikeasetusta. Uuselintarvikkeella tarkoitetaan elintarviketta, jolla ei ole yksiselitteistä kokemukseen tai kaupalliseenkin toimintaan perustuvaa käyttöhistoriaa EU:n alueella ennen vuotta 1997. Uuselintarvikeasetus edellyttää, että tuotteiden, jotka eivät ole aiemmin olleet käytössä tai ovat olleet ainoastaan marginaalikäytössä, turvallisuus arvioidaan ennen niiden saattamista markkinoille. Väestöön kuuluu terveiden aikuisten lisäksi myös herkkiä kuluttajaryhmiä, kuten lapset, vanhukset, raskaana olevat, allergikot ja tai jatkuvaa lääkitystä kaipaavat kuluttajat, joiden turvallisuuden varmistaminen edellyttää erityisiä toimia. Kun turvallisuutta arvioidaan uuselintarvikeasetuksen nojalla, tuotteen käytölle voidaan esittää rajoituksia tai edellyttää erityisiä pakkausmerkintöjä turvallisen käytön varmistamiseksi.

Perinteisiltä elintarvikkeilta ei edellytetä ennakkoarviointia, sillä niitä pidetään käyttökokemuksen kautta tuttuina ja turvallisina, ja kuluttajat osaavat ilman eri ohjetta käyttää niitä oikein ja esimerkiksi hyödyntää vain tietyt kasvinosat.

Uuselintarvikeasetuksen uudistamisen on pelätty uhkaavan muun muassa suomalaisille tärkeiden marjojen ja sienien keräämistä, käyttöä ja myyntiä. Tämä huoli on turha. Mikäli luonnontuotteella tai millä tahansa elintarvikkeella on käyttöhistoriaa EU:n alueella ennen vuotta 1997, uuselintarvikeasetuksen edellyttämää turvallisuusarviointia ja hyväksymistä ei vaadita. Tällaista käyttöhistoriaa meidän perinteisillä marjoilla, sienillä ja monilla muilla luonnosta saatavilla tuotteillamme on.

Vain suorat kurkut kelpaavat?

EU:n elintarvikelainsäädäntöön liittyy melkoinen määrä väärinkäsityksiä ja pelkojakin. Yksi sitkeimmistä myyteistä liittyy siihen, että ainoastaan suorat kurkut kelpaavat Euroopan markkinoille.

1990-luvulla säädetyt tuoreita kasviksia koskevat vaatimukset liittyivät kasvisten ulkoiseen laatuun, eivät turvallisuuteen. Tämä niin sanottu käyriä kurkkuja koskeva säädös kumottiin vuonna 2009. EU:n markkinoilla myytävien tuoreiden kasvisten on oltava hyvälaatuisia ja turvallisia, mutta kaiken kokoiset ja muotoiset kasvikset ovat sallittuja. 

Teksti: Anne Haikonen, lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö

Kuvat: MMM kuva-arkisto